Älä Hanki Mitään- haastepäivitystä helmikuulta

Asetin itselleni Älä Hanki Mitään- haasteen kuluvalle vuodelle. Homman alku löytyy tämän linkin takaa. Jokunen aika on haasteen aloituksesta vierähtänyt. Hankittavaa tai ostettavaa ei ole ollut. Eikä vaikeuksia ostolakon suhteen. 

Sellaista tuskallista vierottautumista ostamisesta ei toisaalta edes kannata odottaa, sillä en pidä ostamisesta, kaupoissa käymisestä, en mainoksista enkä muutoinkaan halua hankkia mitään. Se on ollut näin jo jonkin aikaa, joten tässä asiassa ei minun osaltani ole mitään uutta tai haasteellista. Joitain ajatuksia on mielessäni haasteen osalta kuitenkin pyörinyt. Lähinnä sellaisia inventaarioluonteisia seikkoja.

Yhdet farkut ja neljä paitaa

 

Ensialkuun olin huolissani, että jos ainoat farkkuni hajoavat tai jokin muu vaate sillä minulla ei ole paljoa vaatteita, mutta nyt se ei juurikaan huoleta. Osaan auttavasti korjaushommia ja löysin netistä lukuisia videoita ja ohjeistusta asian tiimoilta. Minulla on ompelukone sekä vielä melko paljon käsityötarvikkeita, joten enköhän selviä. Luultavasti kokeilen hieman vaatteiden muokkausta ja ehkä tehdä vanhasta jotain uuttakin. Katsotaan tarpeen mukaan.

Vaatevarastoni on muutoinkin karsiutunut paljon ja muokkautunut melko joustavaksi. Lähes kaikki vaatekappaleet käyvät yhteen kaiken kanssa ja vaatteet ovat monikäyttöisiä. Ajoittain löydän edelleen uusia kokoonpanoja ja tapoja käyttää olemassa olevia vaatteitani.

Arveluttavia yhdistelmiä

Muutama arveluttava yhdistelmäkin on ollut käytössä. Törmäsin tammikuussa sellaiseen pieneen uimapuku ongelmaan. Omistan bikinit. Kursitut bikinit, jotka ovat ehkä jo hieman isot, mutta menettelevät. Bikineistä lisää tästä näin.

Uimapuku minulta kuitenkin puuttuu ja vaikka kylpylöissä bikinit ovat ok niin uimahallissa pitäisi olla uimapuku. Ratkaisin asian vetäisemällä bikinien päälle urheilutopin. Hieman kyseenalainen ja ehkä hankalakin systeemi, mutta sillä mennään. Uimapukua ei ole tulossa ainakaan vuoteen.

Eksyn uimahalliin vain ja ainoastaan lasten vuoksi ja silloin on ihan se ja sama, mitä siellä hyisen kylmässä lastenaltaassa on päällä. Sauna on paras paikka ja siellä ei tarvita kuin laudeliina, joten tämä homma toimii "just fine". Laadukas uimapuku maksaa helposti 40-70€ ja niiden sovittelu ja etsiminen on tuskaa. Siihen nähden kolmiosainen viritykseni on huolettoman helppo ratkaisu.

Ulkonäköpaineet

Jollei vielä ole tullut esille niin ulkonäkööni kohdistuvilla ajatuksilla tai katseilla ei juurikaan ole minulle väliä. Joskus on ihan huvittavaa kerätä paheksuvia katseita ja joskus on kivaa, kun huomaa, että vilkuillaan sillä silmällä. En jaksa olla kovin huolissani, että mitä vuoden kuluttua vaatteistani ajatellaan. Toivottavasti sisältö olis kuitenkin edelleen ulkokuorta tärkeämpää.

Valkoinen collegepaita on ainoa mitä olen männä viikoilla hieman pyöritellyt mielessäni. Se kun ei ole enää niin kovin valkoinen vaan siinä on jotain tomaattitahraa rintamuksissa ja reikiä joiden paikkaamisessa en onnistunut toivomallani tavalla. Kaiken kruunaa keltaiset hikitahrat kainaloissa. Suoraan sanottuna se alkaa olla jo melko törkyinen, jopa minunkin mielestäni. 

Ongelma on siinä, kun minulla ei ole pitkähihaisia paitoja kolmea enempää ja niistäkin yksi on lämpökerraston yläosa, joten tietyllä tapaa sitä ei kai pitäisi käyttää päälipaitana. Lisäksi siinä on melkoisen imakka pinttynyt hienhaju, se on ollut vakkari pyöräilypaitani.
 

Lähtötilanne on siis kiperä, mutta eiköhän tähän jokin keino ilmiinny. Harmi, että menin pistämään haasteeni ulkopuolelle myös sosialisoimisen, sillä siinä kirjoittaessani en tajunnut miten monta kertaa olen lainaillut miehen pitkähihaisia vuoden vaihteen aikoihin. Nyt minulla pitäisi periaatteessa pitää näppini erossa niistäkin. Vaan eihän tämä olisi mikään haaste, jos voisin käydä miehen tai vaikkapa esikoisen kaapilla :)

Kaikkea muuta vaatetusta on varmasti ihan riittämiin. Kohtahan se on kesäkin täällä taas eikä pitkähihaisia tarvita, toivottavasti.

- Aino