keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Arabianranta Helsinki

Tänään tuli vietettyä jännittävä fillarointipäivä pitkin Helsinkiä. Hieman eksyin välillä, mutta löysin lopulta aina sinne minne pitikin.

Kävin ihastelemassa Arabianrantaa paikallisten neitokaisten opastuksella. Löysimme ehdottomasti parhaat kivet, purot, hiekkalaatikot ja muut jännittävät paikat. 

Minulle esiteltiin hanhiaidat ja tyrnipensaat. Ranta-aallokon pyöristämät kivet olisin voinut kerätä käsveskaan ja viedä uutta puutarhaa koristamaan. Näimme laskuvarjohyppääjien laskeutuvan suhisten aivan nenämme eteen.



Ariabianrannasta löytyy taidetta kaikkien ihasteltavaksi ja laajat liikunta-alueet. Asukasyhteisö taitaa olla melko aktiivista ja hyvin tuttavallista. Onnellisia ne ken siellä asustavat. Upea paikka!

Meri on upea myös, mutta pelottava. Katselen mieluummin pienen matkan päästä. 

Joessa, järvessä ja koskessa voin puljata miten paljon tahansa, mutta jotenkin meren valtavuus ja syvyys sekä sumea vesi saa minut tuntemaan valtavaa kunnioitusta, pienuutta ja myös pelkoa. 

En mene laitureille vapaaehtoisesti enkä usko, että uskaltaisin soutuveneeseen saati sukeltamaan. Vaan ken tietää, ehkä tämäkin epäluulo on tehty voitettavaksi..


Harmi, että kameraa, eli kännykkää ei sillä taivalluksella ystäväisteni kanssa ollut mukana, mutta pyöräillessäni takaisin kohti sänkypaikkaani otin muutaman räpsäisyn.


Pieniä kohteita, lautasia, asetelmia ja sen sellaisia kuvatessa iPhonen kamera on ihan jees, mutta minulla alkaa olla mitta täynnä onnettomien maisemakuvien suhteen. Jokin uusi härpäke saattaisi lähteä hyvinkin matkaan. 

Hyvän kameran hinku alkaa olla jo niin iso, että kauppaan meno ei tunnu enää kovin mahdottomalta ajatukselta. Jos nyt kuitenkin hauduttelen vielä hetken. Onhan ne vähän hintaviakin, että ei semmoista ihan heräteostoksena kehtaa mennä tekemään.


 
Jotenkin voisin kuvitella, että tämäkin ainutlaatuinen hetki kuumailmapallojen lipuessa kohti horisonttia olisi ikuistettu jollain toisella kameralla ehkä hieman hohdokkaammin. 

Kaikesta huolimatta kesäinen Helsinki on upea! 

Mustarastaat laulavat lähes läpi yön.

- Aino

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Puutarhaunelmia


Kiirettä on pitänyt. Uudessa työssä ja asuinpaikassa riittää opiskeltavaa. Jännitti aamulla, että osaanko takaisin töihin! Fillaroiminen liikenteen keskellä on jännittävää myös. Hirmuisen hyvin on kuitenkin mennyt.

Pitäisi nyt muistaa levon ja rasituksen tasapaino, ettei tässä uutuuden viehätyksessä rehki itseään ihan puhki. Sitä heräilee huomaamaan ettei ole enää ihan 16 vee ja pysty paukkasemaan uusiin ympyröihin ilman veroja. Semmoinen onnistui, kun lähdin aikoinaan Sveitsiin. Täällä nyt ei olla missään Sveitsissä, kielikin on jokseenkin tuttu ja työ on sitä mihin on koulutettukin vaikka moni asia on toisin.

Uusi koti on ostettu ja muuttamaankin päästään jossain vaiheessa. Siitä tulee kyllä jännittävää. Näin parin päivän jälkeen ei voi vielä sanoa, että olisi ihan mahdoton ikävä perhettä, kun uutta asiaakin on niin paljon ettei ikävöimään ehdi, mutta voi se jokusen päivän kuluttua olla itkun pirautuksen paikka sekin, kun ollaan taas kaikki hetki saman katon alla.

Tietynlaista ikävöintiä aiheuttaa myös ero meidän pihamaasta. Entiseen taloon jäi hieno puutarha, joka kukki parhaimmillaan. Siinä tuli moni asia päätettyä uuden puutarhan suhteen, kun jättelin hyvästejä kukille, puille ja puskille. Yksi on varmaa, pioneja ainakin pitää saada!


Omenapuita siellä onkin, mutta ei vadelmia ja meillä on ollut ihan mielettömät vadelmapuskat. Luumupuita saattaa tulla myös ikävä. Tosin ne on hieman oikukkaita kavereita, kun luumut kypsyvät salakavalasti ja sitten puut pudottavat hedelmänsä lähestulkoon yhden päivän aikana :) Hauskoja tyyppejä. Kytikselle joutuu niitten kanssa.



Marjapensaita voisi olla muutoinkin enemmän. Harmittaa hieman viime kesänä istutetut mustikkapensaat. Heipat niillekin. Lehtikomposti on, mutta eihän se riitä. Saas nähdä, että lähteekö Biolanin pönttö mukaan muuttorekkaan. Istutuslaatikon mies nikkaroi minulle viime kesänä ja semmoisen tai semmoisia voisi sinne pihan nurkille sopia vallan hyvin.

Tänä keväänä narsisseja ja tulpaaneja tuli minun mielestä valtavasti. Sipuliostoksilta ei voine välttyä. Kukkia pitää muutoinkin olla, että saa tyttäret kerätä äidille. Pionin kukat oli lähtiessä upeimmillaan ja niitä me valikoitiin sisään "maljakoihin" eli siis lasitölkkeihin kaikkien tyttöjen makkareihin ja kylppäriin. Eksyi jokunen kai ruokapöydän koristeeksikin.

Ehdottomasti minun lempikukkia. Kauniimpia kuin ruusut <3



- Aino



sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Jäähyväisiä



Ihanan laiskaa sunnuntaita! Viikonloppu on mennyt häsätessä talossa ja puutarhassa, pakkailussa ja hyvin pitkälti töissä. Uusi työ alkaa maanantaina eli heti huomenna ja tällä viikolla on jätetty jäähyväisiä vanhassa työssä.



Tohinassa ei tule sanottua, mutta kun ovi sulkeutui eilen perässäni ainakin toistaiseksi viimeisen kerran ja kaasutin parkkipaikalta, niin kyllähän se meinasi silmä kostua. 

Nyt lensi vissiin taas joku korento silmään, kun tätä kirjoitan. Miten iso joukko ihania ja lämpimiä ihmisiä sinne jääkään. Kunpa osaisin jotenkin pistää sanoiksi sen kuinka paljon olen lyhyessä ajassa saanut ja oppinut. 

Kiitos muruset ja mussukat <3 



- Aino



joku muu löytää aina ne parhaimmat sanat anyways :) piristystä päivään kamut Elastinen feat. Sami Hedberg - Täytyy jaksaa!






torstai 23. kesäkuuta 2016

Minimal Waste pakkaushommia

Hyvät ideat tuntuvat aina välistä hautautuvan jonnekin kiireen keskelle, mutta ei huolta kyllähän sitä ehtii. 

Ostin kokeiluun Palmuston kikhernenuudeleita ja ne maistuivat oikein hyvin koko perheelle lapset mukaan lukien. Tästä piti tehdä tilannekuvia ja arviota, mutta jääköön toiseen kertaan. Sen sijaan säästin pakkauksen, se kun on muovitettua paperia ja ajattelin, että siinä voisi kuljetella vaikka eväitä töihin tai laittaa lapselle voileivän mukaan. Pussi pääsi ennen tämmöisiä reissujaan muuttopuuhiin. Pakkailin siihen muutamia vaalimiani muistoja Kroatian rannoilta ja elämän varrelta.



Roskattomuuteen ja Zero Waste- ideologiaan kuuluu tavaroiden uudelleen käyttö, reuse tai repurpose.

Zero Wasten ympärille syntynyttä RE- ajattelua edustavat: 
  • Refuse tai reject
  • Reduce
  • Reuse, repurpose
  • Repair
  • Recycle, rot ja joissain listoissa jopa
  • Re-think

Re- listat menevät jokseenkin aina tuossa järjestyksessä vaikka niistä onkin tehty montaa versiota hieman käyttäjän mieltymysten ja ajatusten mukaan. Alkuperäisen 5R- listan taisi sommitella Zero Waste Home- blogin  Bea Johnson. ja maailma pelastuu..



Sanomalehteä minun täytynee käydä taas naapurista, että saan astiat kääräistyä suojaan. Muutoin pakkailisin ne kai vaatteiden kanssa yksiin, mutta tavaramme menevät ehkä vähäksi aikaa ensin säilöön eikä meiltä luultavasti riittäisi vaatetta tai tekstiilejä semmoiseen tarkoitukseen. Pitää miettiä vähän vielä. Kaikki kekseliäisyys käyttöön.

Joku saanee ensi jouluna hieman ryppyiseen paperiin pakattuja lahjoja. Käärepaperit saavat suojata ensin lasia.



- Aino

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Aamu tyhjenevässä talossa

Milloin koti muuttuu taloksi? Milloin talo kodiksi? Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? 

Omat tavarat se ei ole. Tiedän tämän sillä olen elänyt hetken jolloin kaikki tavarat kodissani olivat lahjaa tai lainaa. Siltikin se tuntui enemmän kodilta kuin entinen. 

Talo se ei ole, se ei ole se fyysinen rakennus, seinät ja ikkunat, sillä moni paikka on tuntunut kodilta vaikkei ulkomuoto ole viehättänyt yhtään tai ne seinät ja katto eivät ole ollut itse valitsemaa. Aina ei seiniä tai kattoa edes tarvita, kun jokin paikka tuntuu kodilta. 

Voisin jäädä asumaan kosken rantaan vaikka telttaan tai autiotupaan kuukkeleiden kaveriksi. Kotoinen olo tulee myös tietyistä tuoksusta ja hiljaisuudesta tutussa pihapiirissä. Siellä on niin hiljaista, että sitä hiljaisuutta voisi veitsellä leikata. Siellä hiljenee mieli. 

Ajoittain haisee pellolle ajettu paska niin, että sitä vois veitsellä leikata..

Hissukseen keräilen ja asettelen maallista omaisuuttamme kasseihin ja laatikoihin. 


Mieli on jo muuttanut muualle.

treenivaatteet käytössä monesti nonstop

Kokonainen Elämä Edessä sai aivan uutta sisältöä tässä muutaman viikon aikana :) Hieman jännittää, että miten saan kaiken täällä sumplitun kierrätyksen ja muun toimimaan uudella paikkakunnalla. Mistä löydän kierrätyspisteet ja kaupat? Mitä uutta tarjottavaa siellä on meidän elämäntapaan? 

Kaikki lähtee tietyllä tapaa alusta uudessa kodissa ja paikassa. Se voi antaa ihan uudenlaisen mahdollisuuden sinullekin, rakas lukijani lähteä mukaan samanlaiseen matkaan kohti roskattomampaa ja minimalistisempaa arkea.

Pohdin, että tulee luultavasti kirjoitettua enemmän käytännönläheisiä juttuja kaikesta väsäämisestä. Sisustuksellista puolta erittäin todennäköisesti vilahtelee. Uusia maisemia ja paikkoja tulee hyvinkin varmasti ihasteltua ja jaettua :)

Huoliikohan ne sinne kehä kolmosen sisään tämmöisen ituhipin, joka hiihtelee päivästä toiseen treenihousuissa ja kulahtaneissa topeissa hiukset sekaisin ja pupeltaa eväänsä teräskipoista ja lasipurkeista?

Tästä tulee jännää :D 


- Aino

tiistai 21. kesäkuuta 2016

MitäTänäänSyötäisiin: Kaurakurttia puuron sijaan

Minulla kun tuppaa nyt olemaan stressiä niin ruokailut menee ihan miksi sattuu. Sitten pitää palautella ruotuun, kun turvotus alkaa ahdistamaan farkuissa. 

Jossei ole kuin ne parit housut ja muutoinkin rajallinen vaatevarasto niin ei passaa kerryttää turvotuksia. Puuroa ei nyt tehnyt mieli, mutta väsäsin sitten muuta sörsseliä. 

Nämä sekoitukset ovat töissä melko vakiokamaa helppoutensa takia, mutta myös siksi, että tulee varmasti syötyä tuoretta ja lisäksi kuitua. 


Aina ei kerkeä sitä puuroa mikrossa pyöräyttämään saati odottelemaan, että se jäähtyisi sopivaksi.

Kauragurttipohjaisten hässäköiden kanssa ei ole niin justiinsa vaikka joutuisi työntämään annoksensa takaisin jääkaappiin kiireellisempien asioiden, kuin syömisen vuoksi. Tämän kertainen ihme syntyi yhdestä omenasta, yhdestä banaanista, 1/3 kesäkurpitsaa. 

Päälle roiskaisin mausteeksi paahdettua pellavansiemenrouhetta, Puhdistamon maca- jauhetta sekä liotettuja chia- siemeniä tuosta lasista noin. Koko komeuden päälle sitten loraukset Oatlyn Havregurttia. Siitä on tullut ihan vakkari. Teemme smoothiepohjat tähän tavaraan.



Lopuksi äkkäsin vielä jääkaapista mitäs muuta kuin inkivääriä. Sitä raastoin kans joukkoon antamaan hieman potkua sörsselille. 

Sopii mahottoman hyvin omenan kanssa ja näemmä myös sen kesäkurpitsan, joka sattui käsiini kokeiluluonteisena päähänpistona. 

Kuinka muuten sitä kokkaillaan? Reseptit on ihan yliarvostettuja ;P









kokatessa sattui soimaan Minor Majority - I´ve Been Here Before You single, kyllä ne norjalaiset osaa


- Aino

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Minun kaikki vaatteet- lista



Tuumasin, että laittanpa tämmöisen listan kaikista omistamistani vaatteista. Päivitän listaa aina, kun jotain muutoksia tulee. Listaaminen oli kyllä jännää, tykkään ylipäänsä listoista. Muistin lähes ulkoa kaiken mitä minulla jo oli. Merkkejä jouduin kyllä tarkistelemaan. Nähtyäni kaiken listattuna tajusin miten paljon minulla onkaan vielä ihan turhaa. Jokunen juttu sieltä lähti jo kiertoon :)


VAATTEET

 Paidat ja topit
·      Pellavatoppi, Filippa K moneen kertaan paikattu
     muoks 22.6 minulta unohtui listalta Filippa K tummansininen trikoopaita 1/3 hihoilla
·      H&M puuvillatoppi 2kpl, harmaa ja tummansininen
·      Gina Tricot "New York" valkoinen toppi
·      Gina Tricot koralli narutoppi
·      Tummansininen leikattu toppi
·      Object napillinen valkoinen pitsitoppi
·      H&M valkoinen kaksikerroksinen pitkähihainen paita
·      Zara tummansininen takaa pidempi pitkähihainen paita
·      Vaaleanharmaa Uldah, kaksikerroksinen pitkähihainen liehuva paita
·      Peak valkoinen gollegepaita
·      Farnorth tummansininen pitkähihainen puuvillapaita
·      UFFlta ostettu beige paita puolipitkillä hihoilla

Neulepaidat ja -takit
·      Äidin vanha valkoinen lyhyt villatakki
·      H&M tummanharmaa pantterikuosinen villatakki
·      Harmaa maksineulottu ohut kaapuhässäkkä Lindex
·      Valkoinen puuvillainen pitsineuletakki
    Muokattu 20.6 Tummansininen paljettijakku Holly&Whyte Lindex jäi heti puuttumaan listalta, mutta näkyi FB:n kuvassa :D Tää on kyllä ollu melko turha, voisin luopua tästä.
Housut
·      Tiger of Sweden mustat korkeavyötäröiset skinnyfarkut
·      Siniset skinnyfarkut (eivät istu, lähtivät lahjoituksena Konttiin)
·      Zara tummansiniset housut
·      Lindex korallit nilkkapituiset chinostyyliset housut (olivat isot, lähtivät Konttiin)
·      Cubus meleeratunharmaat collarit, nämä kärsivät hieman maalaushommissa

Mekot ja hameet
·      Pinkki Rill´s "iltapuku" oli minun ylioppilasmekko
·      Tummansininen Espritin nahkasomisteinen ”pikkumusta”
·      Tummansininen H&M ”pikkumusta”
·      Seppälä maksimekko floralkuosilla
·      Kukallinen kynähame H&M

Alusvaatteet
·      Sukkahousut 1kpl (ihan turhat, nämä lähti)
·      Rintaliivit 1 punaiset, 2 1 valkoiset, 2 mustat
·      Pikkuhousut Cubuksen stringejä 7kpl, 1 pitsisiniset, 1 pitsiharmaat
·      Sukat, 6kpl varrettomia urheilusukkia, puuvillaisia 2kpl vaaleita, 1 mustat, 1 harmaat, 1 harmaat pitsiset
·      Musta yöpaita InWear (kierrätetty pikkumustan alusmekosta)
·      Korallin väriset bikinit

Kengät
·      Ecco korolliset nilkkurit
·      Talvisaappaat
·      Vagabond tummansiniset tennarit
·      Ruskeat nilkkurit, toimittavat kumpparien virkaa tällähetkellä
·      Kärjestä avoimet harmaat ballerinat niiteillä (Konttiin hus pois)
·      Armani Jeans mustat korkokengät
·      Nahkaiset sandaalit
·      Työkengät
·      (luistimet ja hiihtomonot, näillä kai sit mennään, jos muut hajoaa :D )

Takit
·      Luhta syys/kevättakki
·      Luhta untuva toppatakki
·      Marcain feikkinahkatakki musta

Huivit, hanskat ja pipot ym
·      Vaaleanpunainen Vero Moda villahuivi, pitsineulosta kolmionmuotoinen
·      Esprit puuvillahuivi beige
·      Mustat nahkarukkaset ostettu torilta
·      H&M harmaat sormettomat
·      Muorin kutomia villasukkia 5 kpl
    Muoks 22.6 oli minulla villapipokin Peak Performance

Laukut
·      Liu Jo valkoinen käsilaukku
·      Ted Baker lompakko
·      Musta nahkainen clutch iltalaukku

Urheilu
·      Trikoot 3kpl Nike, H&M, Reebok
·      Juoksushortsit Nike, muoks. nää olikin Adidas
·      Hiihtopuku Halti
·      Windstopper aluspaita
·      Odlon lämpökerrasto
·      Hiihtohanskat lobster Halti
·      Hiihtopipo 2kpl Odlo ja Halti
·      Ohuempi juoksupipo Nike
·      Kari Tra oranssi ohut juoksutakki
·      Juoksuhanskat Pro Touch
·      Salihanskat Reebok, nämä on ollu pienoinen pettymys, uudet hakusessa
·      Pantahuiveja 2kpl, semmosia Buff- tyylisiä, mainoslahjoja
·      Treenitoppi 2kpl hihattomia Nike jaPro Touch
·      Urheiluliivit 2 1 kpl ShockAbsorber, toiset on rikki ja odottaa korjausta
·      Hiihtosukat Bridgedale
·      Kompressiosäärystimet 2kpl O. Zeropoint
·      Salikengät Nike Zoom Fit Agility
·      Juoksukengät Nike Air Zoom Pegasus 32
·      Treenireppu


Urheiluosasto valtaa näemmä holtittomasti tilaa :D 

Garderobi on pienen muutoksen kourissa edelleen. Tähän mennessä olen lähinnä karsinut sitä ja hankkinut totaalisen toimimattomien tilalle pari uutta juttua, niin kuin juoksukengät. Haluaisin ehkä vielä uimapuvun ja kumisaappaat, mutta olen pärjännyt hyvin näinkin.

- Aino

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Juhlistamisen paikka

Meillä aukesi eilen shampanjapullo. Oli sitä hieman säilöttykin. 

Säilötty siitä syystä, kun ei oikein tiennyt, että missä vaiheessa uskaltaa juhlistaa saavutuksiaan. Mistä sitä voi tietää, että onko juhlimisen aihetta? Entä jos huomenna tai ylihuomenna tuleekin jotain takapakkia kaikissa hienoissa suunnitelmissa? Entä jollei asiat menekään niin kuin pitäisi? 

Säästellään nyt vielä sitä kuplivaa ettei vain tule turhaan juhlittua. Ettei nuolaista ennen kuin tipahtaa. 

Tämmönenhän se kannattaakin :D Siirretääs säästöön vain kaikkea mitä olisi ihan täysi syy juhlia. 

Jollei muulle eilen kilistelty niin sitten sille, että päätettiin luopua säästöliekillä elämisestä. 





Silloin on juhlittava, kun tuntuu siltä, että juhlimisen aihetta on. Sitten surraan, kun on suremisen aihetta. 


Ei nyt hemputti soikoon kukaan täysjärkinen mene ennakkoon suremaan asioita joita ei ole, eihän? 

Taitaa olla vielä pienen matkan päässä kasvu tuossa asiassa, mutta silloin tietää jo olevansa pitkällä, kun havahtuminen on tapahtunut ja ajatusvirhe on nimetty. 

Heipparallaa elämänpelko.

vesala - älä droppaa mun tunnelmaa, on ihan ok komentaa omia ajatuksiaankin toisinaan vähän syrjemmälle :)

- Aino

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Taistelu rautavaltaistuimesta, Game Of Thrones.


Olen pienoinen Game Of Thrones -fani. Ihan pienen pieni vain. Sen verran pieni, että ensinnäkin harmittaa jo valmiiksi, kun kohta kutos kausikin on loppu ja sen verran pieni, että kun mies kysyi reipas vuosi sitten, että minne lähdetään matkalle niin vastasin kuin tykinsuusta, että Kroatiaan! Siellä me sitten käytiin "King´s Landingissa". 


Sarjaa seuraamattomille tai yhtään koko kirjasarjasta innostuneille tai jotenkin vain pullossa eläneille tämä on varmasti käsittämätöntä hebruskia.  Toivottavasti kaikkia kuitenkin hymyilyttää, yhtä paljon kuin itseänikin se miten fanaattinen sitä voi olla tuommoisen sarjan suhteen :) 



No siellä "King´s Landingissa" käytiin katselemassa kuvauspaikkoja. Oikeastihan tässä maallisessa maailmassa paikan nimi on Dubrovnik ja se on yksi upeimman näköisiä kaupunkeja mitä olen nähnyt, mutta minä en olekaan vielä nähnyt paljoa.

Dubrovnikistä ja Kroatiasta ylipäänsä tuli meille sitten muustakin syystä erityinen paikka. Minua kosittiin siellä kattojen päällä.  


Tuskin kirjoittaisin asiasta ellen olisi suostunut, luonnollisesti ;) Pannaas vielä päivän kevennys :D




- Aino

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Sadetta ja töitä

Ei täällä olla tauolla, ei edes kesälomalla. 

Pitkää putkea väännetään ja samalla ihmetellään elämän menoa. Uusia haasteita tulossa ja isoja siirtoja. Sellainen vie huomion ja kaiken energian ja niinhän sen kuuluukin vaikka kyseessä nyt onkin positiivisia muutoksia.

Joku minua fiksumpi joskus pisti, että "muutos on väistämätöntä, siihen et voi vaikuttaa, mutta varmista, että se on kehitystä". 

Siihen on tyydyttävä, elämää ei voi säädellä, jos semmoista luulee niin se on kyllä harha. Ainoa mihin pystyy jollain lailla vaikuttamaan on oma suhtautuminen elämän kulkuun, mutta jo vain siinä on usein työmaata kerrakseen. 

Helpommalla pääsee, kun nöyrtyy elämän edessä. Ei se tarkoita, että voisi elää miten sattuu muista piittaamatta. Se on juuri sitä sopeutumattomuutta ja yritystä vaikuttaa elämän menoon. Kun on "puhtaat jauhot pussissa" niin on helpompi nukkua yönsä kaikessa myllerryksessäkin.

päivitellääs soittolistaa pitkästä aikaa. Angus & Julia Stone - The Hanging Tree. Ihastuin kappaleeseen Nälkäpeli Matkijanärhi elokuvassa, hieno kohtaus ja biisi.


- Aino


torstai 9. kesäkuuta 2016

Totaalisen sivussa mukavuusalueelta

En ole kovinkaan rohkea ihminen omasta mielestäni. Usein hämmästytän ihmisiä, kun kerron, että miten paljon minua jännittää tai pelottaa uudet asiat. Erityisesti kaikki tekniikkaan liittyvä, mutta tadaa.. tässä sitä on tullut räpellettyä kaikenlaisia hilavitkuttimia tänne blogiini ja taistelin aikani myös Instagram kammoni kanssa. Töissä käyttelen melkoisen hankaliakin laitteita ja ohjelmistoja ja kotona jopa pelikoneita, sillä nekin on hanskattava vaikka liikutaan todellakin epämukavuusalueella.

Samalla, kun ne vaikeat jutut jarruttelevat menoa niin ne myös omalla tavallaan vetävät puoleensa, haastavat ottamaan selvää, että mihin se minun kykyjeni tai rohkeuteni raja oikein piirretäänkään? 

Yleensä kaikessa uudessa kannattaa edetä vain yksi askel kerrallaan. Sitä, kun jaksaa itselleen toitottaa tai vaikka vähän huijata, että "no minä katson tästä vähäsen täältä netistä, että mikä se Instagram- juttu nyt oikein onkaan" ja kas kummaa kohta siellä onkin jo tili ja kohta kuva ja kohta seuraaja ja kohta kaksi.. Pieni askel kerrallaan.

Mikään pakko ei olisi ollut, mutta kun kiinnosti kuitenkin. 

Palkinto tästä mukavuusalueen ylittämisestä oli uskomaton. Miksi minä visuaalisista ärsykkeistä ehkä eniten potkua saava ihminen en ole sinne ennen eksynyt? Sehän on aarreaitta kaikkine kauniine kuvineen. Ihan kuin Pinterestkin.

Se kontaktointi ja muu sosiaalinen puoli on jotain ihan käsittämätöntä höttöä hashtageineen ynnännineen näin kalkkikselle, mutta silmä ja aivot tottuu, kun saa totutella..

Toivon ainakin niin :)


Epämukavuusalueella liikutaan monella muullakin taholla, mutta yksi askel kerrallaan. Jännittävää :)


- Aino

@kokonainenelamaedessa

maanantai 6. kesäkuuta 2016

MitäTuliVäsättyä; korut roikkumassa


Huh heijjakkaa, kun on tullut paiskittua töitä!

Laitetaanpa jotain nättiä ja naismaista välillä. Haluan esitellä mun korutelineen, jonka väsäsin ja sain seinälle miehen avustuksella. 


Käytännössähän tässä ei mennyt kuin sen idean verran ja porakone, mies jatkonaan hoiti loput. Sarvet löytyivät varaston perukoilta pölyisinä. Ne on poroa ja niin ihanat. Tulee kotiseutu siellä pohjoisessa mieleen. Siihen ne sitten parkkeerasivat makuuhuoneen seinälle lähinnä korujani kannattelemaan. On sinne sarville sitten päätynyt vähän lasten askarteluitakin.

Siinä on oikeastaan kaikki mun helyt kaksia korviksia ja yhtä sormusta lukuunottamatta. Kuvista huomasin, että mieheni ostama rannekoru puuttuu vielä.




Mitäs tarinoita sitten noiden helyjen takana on, mietitääns.. Pinkki Statement -koru on Kroatiasta. Mieheltäni sain. Puuhelmet on pojan tekemä äitienpäivälahja. Käytössä usein nekin. Sitten siellä killuu äidinäidin rippilahjaksi saama risti, jonka hän päätti antaa ensimmäiselle lapsenlapselleen. 

Itse sain rippilahjaksi ristin kanssa kiertyneenä oleilevan hopeisen "kulkusen" omalta kummiltani. Sitten sieltä löytyy bling blingiä ihan Hömmiltä (H&M). Sen ostin joskus pikkuh´jouluihin ja olen pitänyt sitä lähinnä koristeena. Tyttäret sitä enimmäkseen lainailevat. 

Yksi rakkaimmista koruistani on tädiltäni saatu hopeinen pallo täynnä "timantteja". Se riipus on lempparini, koska se käy korvakoruihini ja on siro. Kun on vain yksi pää, kaula ja pari kättä niin ei niitä koruja hirmuisen  montaa tarvitse. Töissä saa kuitenkaan pitää, eikä minulla juurikaan ole muuta elämää ;P 

Terkkuja ihanille työkavereille! (kohta sitä taas nähdään) ja laittakaas tykäten tuosta Facebook- nappulasta sivupalkissa niin näette heti, kun olen julkaissut taas jotain :)


- Aino

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Oikomishoitoa 4.

No niin, sit ne lähti! 

Rips raps vaan Eerika irroitteli eilen braketit. Otin nekin tietty muistoksi, mutta vain kuvien ajaksi :) 

Melko ällöt oli vaikka olivat muhineet suussa hintsusti vajaan vuoden. Viime heinäkuussa koko homma alkoi noiden brakettien kanssa. Tästä kirjoittelin aiemmin.

Tuolta näytti suu vielä eilen aamulla, kun salille kipsin.  Kamalia nämä selfiet. Jännittää muutenkin laittaa kuvia itsestä.

Pikaseen laittelen tällain päällimmäisiä fiiliksiä.


Seuraava kuva kertonee kaiken. Ihme hissiselfie :D Harrastetaan näitä nyt kuitenkin vähäsen.

Melkoisen suoraa rivistöä ei voi muuta sanoa. Lapset kommentoi, että "onko sulla tekohampaat? yäk!" 

Sieltä se totuus kuuluu. Tekohammaslook johtuu toistaiseksi tuosta "teipistä" tai mikä muovinkappale onkaan. 

Se kuuluu retentiohoitoon mistä kertoilin. Ja onhan tuo leegorivistö myös jokseenkin valkoinen, kun sitä Eerika niin huolella putsasi ja kiillotteli.

Samalla sain virkistävän kasvopesun :D Semmoisilta pikkuroiskeilta ei voi välttyä. Ei kyllä haitannut yhtään. Minä ajattelin vain lopputulosta.


Kaukaa tätä jääkiekkoilijoilta tuttua "hammassuojaa" ei huomaa, mutta läheltä tietty, kun tihrustaa, mutta eipä näkymiset ole minua ennenkään haitannu. Eihän tätä ulkonäön vuoksi tehdä ;P

Toki tämä härpäke on paljon sirompi ja muotoillumpi kuin kiekkoilijoilla. Vehjettä tarvitaan pitämään hampaiden haluttu asento paikoillaan, että luu ja ikenet saavat toipua ja jumia paikoilleen.

Tämän kanssa mennään yötä päivää kunnes toisin käsketään. Syödessä ja hampaita putsiessa saa taukoa.

Tämmöset sieltä irtosi.

Braketit kaarineen.



Vieläkin tuntuu ihan hullulta, että miten tässä nyt näin pikaseen kaikki sitten lähti!

Usein elämässä muutenkin käy niin, että kun alkaa tapahtua niin sitten sattuu ja tapahtuu yhtäaikaa. Nyt on ilmassa hieman sellaista ja siksi kirjoittelua saattaa tulla harvemmin, mutta sitten onkin kerrottavaa ja paljon!

- Aino