Vuosi ostamatta mitään. Kokonainen Rahamania vlogipodin haastateltavana

Jokin aika sitten piipahdin Nina Nordlundin ja Tellu Uotilan Rahamania kanavalla haastattelussa. Kerroin vuoden ostolakostani ja ajatuksistani liittyen kuluttamiseen. Ostolakkoilu ei ollut alkuun ihan helppoa, mutta lopulta siihen jäi koukkuun. Nykyäänkään en oikein saa ostetuksi mitään Vaan eipä se kummemmin haittaa. Velattomuus on sen verran mukava juttu, että se pitää kiinni valitsemallani tiellä.

Mainittakoon vielä, että vuoden osto- tai oikeastaan hankintalakkoni koski henkilökohtaisia tavaroita. Palveluita käytin jonkin verran. Tarkoitus oli tulla toimeen sillä mitä minulla jo oli.


- Aino

Cool Mama! - yhteistyötä Shareit Blox Car palvelun kanssa

Sain käyttööni Shareit Blox Carilta blogiyhteistyössä Tesla Model S:n Tampereen reissuani varten. Eikös kuulosta melko huikealta? No, sitä se olikin, mutta ehkä eri syistä kuin äkkiseltään aattelisi. Yhteistyö toi mieletöntä vaihtelua sekä inspiroivaa keskustelua tähän omaishoitajan rumbaan ja mukavaahan se oli ajella ekologisemmin sähköllä (Teslalla!!!).

Kuvat: Santeri Petrell/ Shareit Blox Car

Joka toinen viikonloppu teen kuskausrupeaman kyyditen perjantaina lapsia sinne ja sunnuntaina hakien luokseni tänne. Lähimutsi on aina vähän se tylsä eikä voi kilpailla lapsille tuotetuista elämyksistä ihanista ihanimman etäisän kanssa, jonka rinnalla ei jaeta arkea eikä tarvitse tapella läksyistä tai nukkumaan menoista. Hetken aikaa minäkin olin Teslani kanssa se cool ja siisti mutsi enkä vain aina tylsä vastuunkantaja ja huolehtija.

Mutta minä olen vastuunkantantaja ja huolehtija, joka ajattelee lastensa lisäksi myös toimeentuloa, yhteisöä, luontoa ja jatkuvuutta. Vastuullisuutta on hyväksyä kaikki puolet itsessä, antaa niiden elää, mutta lopulta miettiä asioita omaa napaa pidemmälle, viisaana ja kypsänä, kantaen vastuun tulevasta. Silloin ei koe jäävänsä paitsi mistään vaan löytää parempia, harmittomampia keinoja toteuttaa itsensä lukuisia puolia.



 

 

Äiti-immeisen pienuutta vai suuruutta?

Vaan mielihalut ne on myös minulla, minä pidän hienoista autoista. Paljon. Erityisen mukavaa on, kun auton saa siistinä, huollettuna ja tankattuna, tai no tällä kertaa ladattuna, käyttöön eikä tarvitsisi yhtään kantaa huolta sellaisista seikoista. Tää on sitä ihmisen pienuutta, vai onko se sittenkin äiti-ihmisen suuruutta.. ;)

Kukapa ei haluaisi olla hetken vapaa ja kokea hienoja elämyksiä kera rakkaidensa. Tampereelta takaisin pudotellessa jaoin elämyskyytiä pikkusiskoni kanssa välttäen yksinäistä ajoa. Hienoa hetken aikaa kokea paljon hypetetty ajoelämys ilman riippuvuussuhdetta rahoituslaitokseen tai vastuuta kalliista hankinnasta. Siksi vertaisvuokraus on pieni askel kohti unelmaa ennen kuin haaveet omasta Teslasta toteutuvat.

Tosipuheessa minä luulen, että sitten kun olen iso niin vuokraisin autoa käyttötarpeen mukaan enkä viitsisi sitoa omaisuuttani tavaraan, jollei olisi jokin ihan järkyttävä pakko. Auton omistajuuden ja todellisten kustannusten hinnalla saa melko paljon ajella vuokratulla autolla. Eikä ihan pienin vaikutin ole se, että vuokraamalla liikkumisen menoihin voi konkreettisesti vaikuttaa kuukausitasolla, kun taas auton omistajana maksan autosta non-stop käytänpä sitä tai en.

Tietysti pakottavassa tilanteessa autohankintaa voisi miettiä myös lähtökohtaisestikin siltä kantilta, että kosla menee osaksi aikaa töihin vaikka toistaiseksi meillä asuukin. Ehkä tämä on sitä tulevaisuuden jakamistalousajattelua, jossa katsellaan omaa napaa pidemmälle ja mietitään miten hyödyttäisin yhteisöä ympärilläni. Jotain tämmöistä villiä visiointia tuli harrastettua Blox Carin mainioiden heppujen kanssa. Se oli virkistävää keskustelua se.

Vertaisjutuista vertaiskauppapalvelun muodossa olen kirjoittanut aiemmin Tori.fi tekstini yhteydessä ja se tietyllä tapaa putoaa tähän samaan kategoriaan Shareit Blox Car yhteistyön kanssa uustavaratuotannon vähentäminen ja tuotteen elinkaariajattelu sekä vertais- ja jakamistalous avainsanoinaan.

Shareit Blox Car vertaisvuokrauspalvelu

Mitenkä palvelu sitten käytännössä toimii? Sen verta täytyy harrastaa vastuunottoa ennen auton käyttöä, että rekisteröityy Shareit Blox Carin järjestelmään, antaa tiedot itsestään ja varaa käyttötarkoitukseen soveltuvan sekä mieleisensä auton, tahi auton lisäosan eli peräkärryn. Nämä on näitä teknisiä juttuja joita en mielelläni tee. Palvelu on onneksi tehty niin helpoksi ettei se kyllä siitä kiinni jää. Kaikki toimii hienosti sähköisenä, laskutusta myöten ilman paperia.  Voinet verrata tätä osuutta vaikka verkkopankkiin tai Facebookiin, jos sulta niiden käyttö hoituu, niin kyllä luonnistuu auton vuokralle ottaminenkin.

Blox Carin palvelu on ikään kuin autojen Airbnb, jossa omistamasi kulkupelin voit laittaa vuokralle myös muiden käyttöön saaden siitä korvauksen. Tämä sopisi minulle ja tähän asti asia on helppo ymmärtää. Tahtomattani omistan auton ja tarvitsen sitä tässä elämäntilanteessani lasten kyytimiseen.

Auton ylläpito ja käyttö on kuitenkin minulle kallista ja vie ison osan kuukausittaisesta budjetistani. Harmittelen sitä, että tällä hetkellä rahkeeni eivät riitä keksimään muita ratkaisuja omistamisen sijaan. Vaan miten sitten vastuut ja muut jakautuvat tämmöisessä palvelussa? Kuinka laskutus ja entä jos se pahin tapahtuu? Entä jos välähtävä salamavalo onkin poliisin eikä paparazzin? Enhän minä tosipuheessa tiedä miten nämä vertaispalvelut käytännössä toimii, mutta palveluyrittäjyys on sitä, että tullaan avuksi ratkaisemaan asiakkaan ongelmia.

Palveluntuottaja välissä madaltaa kynnystä ja jakaa vastuuta, tekee siitä helppoa, luo valmiit puitteet joiden avulla käyttäjät saavat vietyä vertaisvuokrauksen ja jakamistalouden käytäntöön muutamalla lomakkeen täytöllä ja valmiilla sopimuspohjilla, tietysti reagoivan asiakaspalvelun kera. Me halutaan laittaa meidän autot, peräkärryt ja muut menopelit työhön ja te Blox Carilla autatte siinä, eikös se näin toimi?

Palvelusektorilla tiedetään, että toiminta kehittyy asiakkaiden avulla ja Blox Car on hienosti hyödyntänyt asiakastietoa, kun ongelma ilmenee niin siihen mietitään yhdessä ratkaisu. Tämä on sellaista avoimuutta ja reilua peliä, jota arvostan. Ei ihme, että Sitran Fiksu Arki- palkinto heilahti Shareit Blox Carille.

Hirmuisesti hyviä ideoita

Minulla pyörii mielessä valtavan monta mahdollisuutta tämmöisen vuokrauspalvelun käyttöön ihan erilaisista yhteisöistä kuten siirtolapuutarhoista, mökkikylistä, hiihtokeskuksista, virasto- ja toimistokomplekseista alkaen. Töissä ollessa oman autonsa voisi laittaa työvuoron ajaksi vuokralle muiden käyttöön.

Jopa kolmannen sektorin yhteistyödiilit voisivat hyödyntää jaettuja autoja vaikka kaupungin kanssa ja miksei sairaahoitaja töihin tullessaan voisi pistää autonsa parkkiin, josta niin ikään kotihoito tai yksityinen toiminimellä hoivatyötä tekevä ottaisi auton allensa. Taloyhtiö voisi kannustaa autollisia asukkaitaan vuokraamaan autoaan naapureille. Näen Blox Carin palvelussa paljon mahdollisuuksia ja vahvan vaihtoehdon oman auton omistamiselle. Ei kait tämän tarvitse rajoittua pelkästään yksityisiin auton omistajiin ja vuokraajiin?

Ja mitkä puitteet verkostoitumiseen ja yhteisöllisyyteen! Tietysti turvallisen toimijan kautta yhteisin pelisäännöin. Tämä alentaa palvelun käyttöönoton kynnystä. Nämä on niitä innovatiivisia kestävämmän arjen ratkaisuja, joita tarvitsemme tulevaisuudessa lisää.



- Aino

Blox Car haastatteli minua pätkän :) 

Lapset ja raha- blogin Nina Nordlund neuvoo sijoittamisen alkuun

Lapset ja raha- blogin Nina Nordlund kirjoittaa, puhuu, sparraa ja opastaa raha-asioissa. Ninan kirjallinen aarteisto käsittää monenmoista vinkkiä talouskasvatukseen. Mutta eikö raha ja kuluttaminen ole juuri se kaiken pahan alku ja juuri? Vai saako tiedostava ekohippi olla myös vauras ja toimeentuleva? Entäs jos ajattelee, että enemmän pelimerkkejä on enemmän näkyvyyttä, ääntä ja keinoja muuttaa maailmaa vaikka kulutuskäyttäytyminen olisi harkittua, huolella rakennettua ja minimalistista?

Huolehdi ensin itsestäsi niin hyvin kuin mahdollista, niin voit huolehtia muista entistä paremmin. Tuttu lausahdus.. Totta, mutta totta miten? Millä tavoin minun tulisi huolehtia itsestäni, että minulla olisi antaa enemmän? Nämä kysymykset ovat johdattaneet minut rahan äärelle pohtimaan omia tavoitteitani taloudellisen vakauden ja unelmieni suhteen.

Kokemuksen kautta olen tullut johtopäätökseen, että kireä tilanne millä tahansa elämän osa-alueella pistää väistämättäkin suuntaamaan katseen kohti omaa napaa. Tämä on täysin luonnollista. Tilanteen muuttuessa ahdistavaksi ja yöunia häiriköiväksi, kapenee katseemme sekä toimintakykymme. Emme jaksa huoliltamme ja murheiltamme enää miettiä niin paljon maailman epäoikeudenmukaisuutta sillä välittömässä läheisyydessämme on ongelma, joka vaatii toimia.

Riittävä toimeentulo, vapaus hengittää, väljyys ja helppous arjessa takaa sen, että meillä on enemmän annettavaa. Tasapainotila itsemme ja ympäröivän arjen kanssa on mukava olotila. Siitä olotilasta käsin tehdään hyviä päätöksiä ja kasvatetaan johdonmukaisemmin. Kirjallisuudessa puhutaan koherenssista ja koherenssin tunteesta. Jos termi on aivan tuntematon niin pistä Googleen ja katso mitä löytyy.

Kasvatushommissa

Ninalta on juuri ilmestynyt ensimmäinen kirja, joka käsittelee juurikin talouskasvatusta eli sitä miten me vanhemmat voimme opettaa lapsillemme järkevää taloudenhoitoa. Ensin on kuitenkin otettava joitain asioita itse haltuun voidakseen siirtää sitä oppia jälkipolville. Tästä kokonaisuudesta Nina on tehnyt itselleen elämäntehtävän.

Itse löysin Ninan sattumalta Nordnetin podcastin kautta. Ninan haastattelussa kiinnitin huomioni siihen miten yrittäjä, sijoittaja, nainen ja äiti kokee velvollisuudekseen opettaa lapsille fiksua rahan käyttöä sekä säästää lasten tulevaisuutta silmällä pitäen. Arvopohjassamme on paljon yhteneväistä ja odotinkin sovittua tapaamista innolla.

Vastuullisen vanhemmuuden lisäksi Nina kertoi tekevänsä sijoitusliikkeitä arvojensa mukaisesti eikä sijoita aseisiin, tupakkaan, alkoholiin tai pikavippifirmoihin. Eettinen sijoittaminen on Ninalle tärkeää. Oman vaurastumisen lisäksi Nina uskoo, että meidän kaikkien tulisi myös antaa omastamme hyväntekeväisyyteen ja avustuskohteisiin. Tätä periaatetta hän opettaa lapsilleen siten, että lasten saamasta viikkorahasta osan saa käyttää mielensä mukaan, osa laitetaan aina säästöön ja kolmasosa varataan lahjoituskohteisiin.

Säästämisen ja sijoittamisen ensiaskelia

Luultavasti se helpoin ja kannattavin tapa lähteä sijoittamaan ovat erilaiset rahastot.  Rahastot ovat käytännössä kuin säästäisi pankkitilille, mutta sen sijaan, että säästämäsi summa vain makaa tilillä ja tulee inflaation syömäksi, rahastossa säästö kasvaa korkoa, opastaa Nina. Välillä vähän enemmän ja välillä hieman vähemmän. Pitkällä aikavälillä saadaan sijoittamisessa kuitenkin se todellinen hyöty korkoa korolle mekanismin kautta. Tämä motivoi laittamaan työllä ansaitun rahan tekemään itsekseen työtä sijoitettuna.

Eettisesti valitut rahastot ovat tutkimusten mukaan pitkällä aikajuoksulla vakaampia ja tuottavat paremmin kertoo Nina. Rahastojen eettisyyttä ja eettisten rahastojen menestystä suhteessa toisiinsa voi arvioida Morningstar Sustainability Rating- työkalua käyttäen. Rahastojen kulut muodostuvat työstä, joka rahaston hoidosta syntyy. Prosenttiosuuksia otetaan myös aina, kun ostaa tai myy rahasto-osuuksia. Indeksejä arvioivat työkalut vähentävät kulujen osuuden saadakseen vertailukelpoista dataa eri toimijoista.

Tuntuuko, että tässä pudotetaan rattailta jo heti kättelyssä? No, siltä se alkuun tuntui itsestänikin. Onneksi tämän sijoituskielen opiskeluun on olemassa oma-apua vaikkapa  Ninan & Tellun Rahamania vlogipodi You Tubessa tai ihan henkilökohtaista valmennusapua Ninan kaltaisilta sijoittamiseen ja taloudenhoitoon hurahtaneilta.  Vastuullisesta sijoittamisesta löytyy Morningstarin linkin kautta paljon tietoa, jolla päästä alkuun. Ninan näkemys on, että ehdottomasti kannattaa lähteä rohkeasti mukaan eikä miettiä asiaa liian pitkään. Tekemällä ja opiskelemalla oppii.

Säästäminen kannattaa automatisoida. Samalla hillitset kulutustasi, kun palkkapäivänä pienennät käteesi jäävän summan määrää. Vaikka sijoittaminen ei vielä tuntuisi ajankohtaiselta niin kannattaa opetella hyvä tapa. Säästöön laitettu euro kuussa on parempi kuin ei mitään. Tärkeintä on opettaa itselleen alkuun uusi tapa.

Pelkkää itsekuria?

Meillä kaikilla on vain rajallinen määrä itsekuria käytössä. Pysyäkseen hyvässä tavassa, ilman mainittavaa itsekurin harjoitusta, on itselle helpointa pistää raha sellaisen portin taakse, ettei sitä saa heikkona hetkenä noin vain käyttöön. Siksi suoraveloitukset, säätötilit ilman nosto-oikeutta tai verkkotunnuksia sekä rahoitustilit ovat kaikki apunamme tässä hyvän tavan opettelussa. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan myös kulutuskäyttäytymiseemme.

Keskustelimme siitä miten talouden kuntoon pistämisessä Nina lähtee asiakkaidensa kanssa usein liikkeelle kulupäiväkirjalla. Tutkimusten mukaan painon pudotuksessa oikeastaan ainoita todella toimivia keinoja on ruokapäiväkirja. Kulupäiväkirja tipsahtaa samalla tavalla erittäin tehokkaiden harjoitteiden joukkoon.

Onhan se tylsää ja raivostuttavaa, mutta monesti päiväkirjoja täytellessä käy niin, ettei tee mieli ostaa vaikkapa sitä suklaapatukkaa, koska sen joutuisi kirjaamaan ylös. Sitä ei halua laittaa sinne talouskirjanpidon ruudukkoon eikä ruokapäiväkirjaansa. Tietoiseksi tuleminen omasta toiminnastaan on ensimmäinen muutoksen askel.

Tätä harjoittelin itse kokonaisen vuoden olemalla tyystin ostostelematta itselleni. Kulukirjamaisena apurina minulla toimi tämä Kokonaisen blogi ja haasteeni muodostama vastuu lukijoilleni. Olisi ärsyttänyt kirjoitella joistain pienistä hairahduksista ja selitellä, että miten sellaisiin päädyin kuulostamatta ihan idiootilta. Muun muassa tämän vuoksi minun oli helppo pitäytyä ostamisesta.

Sain Ninalta muutaman tunnin keskustelumme aikana uskomattoman paljon tietoa ja näkemystä näihin asioihin. Kaikkea ei yhdessä kirjoituksessa saa läpikäytyä, joten jatkamme aiheesta. Jos sinäkin haluat lähteä opettelemaan säästämistä, sijoittamista ja taloudenhoitoa niin ota rohkeasti yhteyttä Ninaan ja sovi vaikka verkkovalmennus. Onneksi tänä päivänä opiskelu ei ole paikkaan tai aikaan sidonnaista vaan kaikkea pystyy harjoittamaan myös netin kautta. Enemmän ja vähemmän kotiin sidottuna omaishoitajana minä olisin muutoin aivan pulassa!



Kokeillaas sitten Kokonaisen historiassa jotain ihan uutta eli tarjouskoodeja :D Nina Nordlundin Lapset ja raha: Talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille- kirjan saat koodilla JULKKARIT 20% edullisemmin eli hintaan 36€ (ovh 45€). Vastalahjana pyysin Ninalta itselleni oman kopion kirjasta. Sen haluan pistää arvontaan täällä Kokonaisessa, kunhan olen saanut luettua, että olkaas kuulolla!



- Aino

Vauraus ja varallisuus fuusioituu Kokonaiseen

Huomaan, että katseeni kiinnittyy vaurauteen ja varallisuuteen sekä oman talouden kuntoon pistämiseen. Olen kirjoittanut siitä miltä tuntuu, kun kokee itsensä huonoksi raha-asioissa, on velkaa ja vähän rahaa. Näistä ajatuksista ja niiden mukaisista tuntemuksista muodostuu oman elämäni "häpeäkuoppa", joka estää ajoittain toimimasta, mutta jonka yli olen päättäväisesti rakentamassa siltaa notkahdusten estämiseksi. Uusi aluevaltaus on siis tuloillaan!

Naiset ja varallisuus

Miespuolinen ystäväni plöräytti, että "ei se ole ihme, että miehen euro on naisen 80 senttiä, sillä naiset eivät osaa pyytää eivätkä ottaa sitä mitä annetaan". Se mitä annetaan ei aina ole sillä tavoin suoraan kädessä ojennettua vaan elämä ojentaa mahdollisuuksia, mutta nainen ei niihin tartu. Ei uskalla ottaa riskiä, katsoa kortteja vaan pelaa omasta mielestään varman päälle. Ajatellaan myös usein ettei menestyminen ja vauraus kuulu naiselle tai naiseuteen, ei varsinkaan ekohippinaiselle, mutta kyllä ne kuuluvat Kokonaiseen.

Kuva lainattu memesbot.com

Tämä tarttumattomuuden dilemma on omassa elämässäni todella yleinen. Minulle tarjotaan tilaisuuksia, osaavia ja uskomattomia ihmisiä tulee tietoisuuteni, tarjoaa auttavaa kättään ja mitä minä teen? No menen kaappiin piiloon. Häpeän olemistani sillä "enhän mie kehtaa kun hävettää ja entä jos joku suuttuu?". Ihan kauhea olo etsiytyy jonnekin vatsan pohjalle. Semmoinen puristava tunne, joka melkein saa oksentamaan. Pitäisi ottaa rohkea askel kohti menestymisen polkua, jota minulle taas kerran tyrkitään ja ääh.. siellä se komero odottaa, minä menen sinne. Näemmä kuopan lisäksi minulla on myös komero...

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

No, monta kertaa me naiset ollaan tehty todella hyvää työtä. Hyvän opinnäytetyön, todella hyvän kandin, pärjätty töissä, esitetty hienoja ideoita, saatettu asioita ja ihmisiä yhteen ja meihin on uskottu. On katsottu, että "Hitsi, toi on kiinnostava ja osaava. Mä uskon tuohon naiseen" Missä luuraa meidän oma usko itseemme, kun sitä tarvitaan?

Minä en osaa olla noissa tilanteissa, kun elämä alkaa vetämään ja tekemiseni saavat kovasti kaipaamaani huomiota. Koko ajan tietysti toivon ja haikailen kaiken hyvän perään. Kaikkien meidän tulisi toivoa itsellemme hyvää ja parempaa, vähintäänkin salaa. Etsiytyä tasapainotilaan, jossa hyvinvointi ulottuu elämän kaikille osa-alueille. Se on vaurautta ja menestystä. Sieltä käsin on paljon enemmän annettavaa myös muille.

Huomaan, että tästä aiheesta on nousemassa monta ajatusta yhdistettynä vastuullisuuteen ja ekoiluun. Ensin minun täytyy kuitenkin opiskella hieman lisää ja löytää, joku joka on näistä asioista huomattavasti enemmän perillä kyeten vastaamaan minulle esimerkiksi kysymyksiin, että miten eettinen sijoittaminen toimii ja kuinka vastuullinen liiketoiminta, arvopaperimarkkinat tai sijoittaminen muihin omaisuuslajeihin voivat lisätä yhteistä hyvää maailmassa?

On tutkittu, että naiset sijoittavat miehiä useammin yrityksiin, joilla on eettinen missio ja tekevät vaurastuessaan rahallaan enemmän hyväntekeväisyyttä. Vaikuttaakseen laajemmin on saatava lisää ääntä ja näkyvyyttä. Siksi eettisyyteen ja vastuullisuuteen pyrkivillä kuluttajilla ei missään nimessä kannata jättäytyä tästä pelistä pois vaan lähteä vaatimaan uudenlaisia pelisääntöjä.



- Aino