Luontoliitto järjestää vuosittain vuoden turhake äänestyksen. Viime vuonna 2016 voittaja oli muovikassi! Ihan ansaitusti. Kannattaa käydä lukemassa Luontoliiton juttu aiheesta.
Näitä helposti vaihdettavia, ympäristöä kuormittavia turhakkeita riittää. Usein vaihto ei vaadi kuin rippusen viitseliäisyyttä ja muutaman minuutin Googlettelua.
Joululahjan mukana tuli styroxista pakkaustäytettä, joka innosti itseäni mikrotason tutkimusmatkaan netin ihmeellisessä maailmassa.
Nämä suikerot ovat masentavia. Niille ei oikein ole mitään järkevää käyttöä ja kuka viitsii säilytellä noita kotonaan odottaen lähetettävää särkyvän tavaran pakettia?
Muutaman jatkokäyttöidean toki muistan menneiltä ajoilta. Käytimme aikoinaan näitä styroxsuikeroita kosmetologikoulussa varpaiden erottelijoina lakkauksia tehdessä. Samoin muistan askarrelleeni näistä sykeröistä kerhossa kaulakoruja ja jonkinlaisia taideteoksia, mutta se oli vampyyrihymyn aikaa eli ollessani rautahampaita vajaa 6- vuotias. Silloin taisimme löytää myös näiden staattissähköiset ominaisuudet ja ripustelimme niitä polyestervillapaitoihin killumaan.
Saamani styroxsuikerot turvasivat kynttilöiden matkaa. Mietin, että kuinkahan tarpeellista tämä siinä laatikossa oli? Kynttilät olivat vielä erillisessä paketissa ja kuplamuovissa. Koska kukaan äiti ei oikeasti halua lahjaksi styrox-sykeröistä tehtyä kaulakorua niin voisimme aivan hyvin luopua näistä.
Ilahduin löytäessäni puolisoni ostamien kaiuttimien pakkauksesta vaihtoehdon. Paperisia tulleroita! Näähän on käteviä ja tietyllä tapaa kauniitakin. (Kauttimista ei sen enempää. Se on arka kohta ja perheriidan toistuva aihe nyt jo useatta kuukautta 😂)
Survoin tullerot purkkiin. Kiikutan purkkini takan päälle koristeeksi odottamaan sytykekäyttöä. Jos kaiuttimille kelpaa kierrätyspaperinen tullero niin miksei kynttilöillekin? (Huomasin myös vapauttavani mieheni kauttimia kohtaan tuntemaani vastenmielisyyttä kypsän aikuiseen tapaan survoessani tulleroita purkkiin ja hekumoiden polttoajatuksilla.)
Kolusin pintapuolisesti pakkauspehmusteiden maailmaa ja löysin melkoisen hienoja innovaatioita. Esim Cushion Pack tarjoaa konetta, jolla yritys voi kierrätyskäyttää vanhat pahvilaatikot valmistamalla niistä itse pakkauspehmusteita. Vaikea sanoa, että miten tuollainen kone maksaa itse itsensä takaisin, mutta eivät nuo suikerotkaan aivan ilmaisia ole.
Tykkäisin ajatella, että jossain käsityöyhteisössä tai yrityskimpassa tuommoisen koneen voisi hankkia yhdessä ja kierrättää sillätavoin tuotannossa syntyvää pahvijätettä tai vaikka myydä sytykkeenä, kuten valmistajan sivulla vinkataan. Löysinpä ihan videonkin missä tuota konetta käytetään. On se melkoinen :)
Olen myös törmännyt popcorn- vaihtoehtoon joskus vuosia sitten tilattuani Lushilta tuotteita. Lushin verkkosivujen mukaan nykyään käytetään perunalastujen valmistuksen sivutuotteena tulevaa perunatärkkelystä sekä sanomalehteä.
Oikein mielenkiintoisia ja innoittavia vaihtoehtoja! Monelle meistä ekologiset pakkausmateriaalit ja ympäristön huomioonottaminen yrityksen toiminnassa on tärkeää. Sellainen muokkaa mielikuvaa yrityksestä. Ehkäpä laitan tämän kirjoituksen yritykseen, josta styroxin sain. En purnatakseni vaan kertoakseni, että haluaisin ehdottomasti jatkossakin suosia heidän ekologisia tuotteitaan, mutta en halua ensi äitienpäivänä styrox-kaulanauhaa.
Tästä pääset äänestämään 2017 vuoden turhaketta sekä katsomaan edellisvuosien voittajat.
- Aino
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/muovikassi-on-vuoden-turhake-2016/
http://www.suomenluonto.fi/kilpailut/vuoden-turhake/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3