"Miten se saa tarpeeksi proteiinia?"

Esikoisen koululuokassa jaetaan viikoittain kertomuksia siitä mitä luokkalaisten elämässä on tapahtunut koulumaailman ulkopuolella. Esikoinen jakoi luokalleen jokin aika sitten uutisen, että "Ainosta on tullut vegaani" Jännää oli, että hänestä asia oli kertomisen arvoinen, mutta vielä jännempää oli viidesluokkalaisten reaktiot.

Sieltäkin tuli sitä samaa mitä muualtakin eli "Mistä se saa tarpeeksi proteiinia?". Melkoisen hurja juttu on tämä proteiinimyytin iskostuminen ihan jo lapsiinkin. Eikä siinä mitään, itsekin elin ihan siinä samassa totuudessa, vaan niin me ihmiset olemme eläneet monessa muussakin varsin kummallisessa totuudessa; maapallo on litteä ja aurinko kiertää maata, lapset kasvaa vahvemmiksi, kun niitä kurittaa fyysisesti, tupakka ja DDT on vaarattomia, demokratia on pelkkä mielenhäiriö, sairaudet johtuvat myrkyllisistä huuruista ja hulluinpana ikinä, että ihminen saa kasvisruokavaliosta proteiinivajauksen!

Miten se onkaan niin vaikeaa uskoa ettei proteiinin saanti ole mikään ongelma. Ei ole olemassa tautia nimeltä proteiinivajaus. Sen sijaan länsimaisella ruokavaliolla saa helposti ylimäärän proteiinia. Itseasiassa aikoinaan nefrologian eli munuaistautien ja dialyysin parissa työskennelleenä tunnistan enemmänkin tapauksia joissa liiallinen proteiini on paskonut munuaiset. Koskaan elämässäni en ole hoitanut muutoin tervettä, mutta proteiinivajauksesta kärsivää ihmistä. Nälkiintyneitä kylläkin, mutta niissä tapauksissa on ollut moni muukin asia pielessä.

Tämä on semmoinen aihealue missä on helppo mennä vikaan ja kaikenlaiset markkinaimmeiset hanakasti tyrkyttävät vain enemmän ja enemmän proteiinia sillä sitä myymällä tienaa rahaa! Mutta kohtuus kaikessa. Proteiini on elimistölle liian isoina annoksina haitallista monen mekanismin kautta.

Mitä proteiini on?

Yritän pilkkoa asiaa yksinkertaiseen muotoon sulatettavaksi sen pohjalta mitä olen tähän mennessä aiheesta oppinut. Ensinnäkin tarkastellaanpa ensin, että mikä se proteiini on? Sehän on pitkä aminohappoketju. Aminohappoja esiintyy 20 erilaista ja näistä aminohappojen muodostamista ketjuista kaikki kehomme proteiinit muodostuvat. Tämä sama 20 aminohapon sääntö pätee koko tuntemaamme eliömaailmaan. Osan näistä aminohapoista kehomme osaa valmistaa ihan itse (11kpl) ja osaa näistä (9kpl) ei kroppamme valmista.

Kehon täytyy käyttää kaikki saamansa proteiini tai suoriutua siitä eroon. Kun saamme jotain liikaa niin se on elimistöllemme vain myrkky. Proteiinia ei voi varastoida eikä sitä voi polttaa energiana. Tästä syntyy yksi proteiiniin liittyvä ongelma.

Voi olla totta, että voimaharjoittelua tekevä tarvitsee hieman enemmän proteiinia elikkäs aminohappoja lihaksen korjaamiseen. Melkoisesti yksinkertaistettuna voimaharjoittelu aiheuttaa hajoamista lihaksessa ja siinä yhteydessä vapautuu kasvuhormoneja. Aiheutuneet vauriot korjataan aminohappojen avulla kasvuhormonien vaikuttaessa proteiinketjuja uudelleen kasaten ja näin lihaskudosta syntyy lisää. Ilman kunnon rääkkiä on kuitenkin ihan turha nauttia ylimääräistä proteiinia. Se on vain keholle taakka, joka tarvitsee hajottaa ja erittää ulos. 

Se minkä verran tarvitaan proteiinia suoritteen jälkeen on monesti myös aivan yliampuvan liiallista. Liika on liikaa. Sen sijaan, että treenillä väsytetyt lihakset saisivat treenin jälkeen kaipaamansa vähäiset aminohapot lihaksen kasvuun saakin keho itselleen liiallisesta proteiinipaukusta sulateltavaa johon energia sitten meneekin. Lihakset eivät hyödy järjettömästä proteiiniloadauksesta treenin jälkeen, päinvastoin.

Semmoistakin olen pohtinut, ihan omassa päässäni, että kun on todistetusti selvää, että suoritteen jälkeen tarvitaan sekä hiilihydraattia, että proteiinia, että saadaan se proteiini hajoitettua aminohapoiksi ja kuljetettua lihaksille niin mitäs kaikkea muuta siinä tarvitaan? Jotenkin järkeen kävisi, että vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ym myös kelpaisi soluille, kun korjaustyötä tehdään. Joidenkin tutkimusten mukaan vitamiinilisät eivät toimi vaan lisäävät syöpäriskiä. Tähän ajatellaan olevan selitys siinä ettei elimistö osaa hyödyntää pillerimuotoista lisäravinnetiivistettä, että siitä vain puuttuu jotain.

Näyttäisi vahvasti siltä, että kehomme osaa hyödyntää voimaharjoittelun aikaansaaman kudostuhon vapauttamia aminohappoja ja kierrättää! Eikö ole uskomaton juttu. Tämä saa minut ajattelemaan, että ehkä olisi parempi nauttia jotain oikeaa ruokaa. Siten, että on sekä hiilareita (energinen hanslankari) että protskuja (tiiliä), mutta myös niitä vitamiineja ja hivenaineta (laastia tiilien väliin) ja vielä päälle kuitua (rakennussiivoja pyyhkimään roiskeet menessään), että keho saisi kaikki tarvitsemansa varmasti käyttöön luonnollisella tavalla.  Aivan niin kuin meidän kropan on ehkä tarkoituskin tehdä.

Muutama muu mekanismi, joiden kautta liiallinen proteiini on meille haitaksi.

1) Proteiinin ylimäärä on jätettä, josta pitää suoriutua eroon. Putsimisesta huolehtii maksa ja munuaiset. Typpi on yksi niistä syistä minkä vuoksi et halua saada liikaa proteiinia. Proteiinien hajoaminen tuottaa typpeä. Typpi menee läpi maksan sekä munuaisten. Typestä muodostuu ensin ammoniakkia ja maksa tekee siitä myöhemmin ureaa. Urea kiertää verenkierrossa ja verenkierron kautta päätyy munuaisiin ja lopulta virtsaan, siksi virtsaa kutsutaan ureaksi. Enemmän proteiinia on enemmän ureaa ja enemmän työtä munuaisille sekä maksalle. 

2) Ylimääräinen proteiini vaikuttaa myös syöpäsoluihin muutamalla eri mekanismilla. Proteiini saa syöpäsolut kasvamaan. IGF-1ja IGF-2, insuline like growth factor, kasvuhormoneja löytyy eniten maitotuotteista. Maidon eniten sisältämää proteiinia kutsutaan kaseiiniksi, casein, tunnetaan myös nimellä vaneriliima. Se on melkoista kasvuhormonia, jolla on tarkoitus saada lehmän vasikka kasvamaan monisatakiloiseksi märehtijäksi ja nopeasti. Samalla IGF-1 inhibitoi solujen luonnollista kuolemaa eli apoptoosia. Siitä johtuen syöpäsolut eivät kuole vaan pääsevät kasvamaan. Proteiinin tarkoitus kun on lisätä kasvua.

3) Proteiini voi myös aiheuttaa tulehdusta eli inflammaatiota elimistössä. Inflammaatiota tarvitaan kehon paranemisprosesseissa, mutta liika proteiini sotkee tämän luonnollisen mekanismin. Proteiini on muodostunut aminohappoketjusta, jonka on tarkoitus sulaa osiksi eli yksittäisiksi aminohapoiksi, mutta osa proteiiniketjusta ei aina hajoa osasiinsa. Proteiiniketjujen pätkät voivat ärsyttää elimistöä ja aiheuttavat allergisia reaktioita koska elimistö ei näitä tunnista vaan puolustautuu niitä vastaan.  Tästä syystä proteiinilisät vaikuttaisivat olevan turhia ja haitallisia vaikka olisivatkin kasveista

Kuitenkin kasvien proteiini on huomattavasti eläinproteiinia yksinkertaisempaa. Kasveissa on myös itsessään entsyymejä, jotka auttavat kasviravinnon hajoamisessa. Ongelma näyttäisi olevan monimutkainen eläinproteiini, joka ei pilkkoudu ruuansulatuskanavassa kunnolla vaan aiheuttaa edellä kuvattua tulehdusta eli inflammaatiota elimistössä.

Erityisen hanakasti tulehdus iskee verisuonien seiniin eli epiteelisoluihin. Vaurioittunut epiteelisolukko muuttuu "tahmeaksi" ja siihen tarttuu kaikenlaista moskaa mitä kutsutaan plakiksi. Plakki on sama kuin tukos. Tukoksen irrotessa verisuonen seinästä se voi ajautua verenkierron mukana sydämeen, aivoihin tai keuhkoihin tai ihan mihin tahansa vaikka penikseen. Kulkeutuessaan aivoihin ja tukkiessaan pienen verisuonen puhutaan aivoinfarktista, sydämessä sydäninfarktista ja keuhkoissa keuhkoemboliasta. Kaikki ovat samaa. Peniksessä plakkia kutsutaan erektiohäiriöksi.

Kasveissa on proteiinia yllin kyllin

Totuus on, että kaikissa kasveissa on proteiinia. Siksi niille pitää antaa typpeä lannoitteeksi, koska ne muodostavat proteiinia. Noin 30% jokaisesta kasvista on proteiinia. Kaikissa kasveissa on kaikkia 20 tarvittavaa aminohappoa erilaisina komboina. Ei itseasiassa edes tarvita eri kasvisten yhdistelyä. Ihan satokauden mukaisista kasviksista saa sen mitä tarvitsee.

Kasviksia kuitenkin kannattaa syödä laajalti muista syistä, kuten vitamiinien, hivenaineiden, kuidun, antioksidanttien sekä makuelämysten vuoksi. Hedelmissä on hieman vähemmän proteiinia, mutta enemmän vitamiineja ja kuitua, viljoissa on runsaasti proteiinia ja kaikissa vihanneksissa löytyy loistavasti. Ei tarvita erillistä proteiinin lähdettä, kuten ei tarvita erillistä hapen lähdettäkään sillä happea on ilmakehässä kaikkialla luin jonkun jossain sanoneen. Kävi jotenkin järkeen.

Sitten niille ihanille mussukoille, jotka väittävät, että ihminen on aina syönyt pääasiassa lihaa. Mietitäänpä hetki. Ei taidettu näyttää 2miljoonaa vuotta sitten ihan samalta. Näytettiin melkolailla apinoilta. Oli enemmän semmonen apinamainen kroppa ja purukalusto, suolistossakin joitain eroja. Sen verran eroja, että jos kovasti kaihoaa sinne luolamiesaikoihin niin silloin melkolailla tartut lähimpään oksaan ja jyrsit siitä kaarnaa sekä lehtiä hengenpitimiksi. Bon Appetit!

Taustojen kaivaminen kannattaa. Tutkimusten läpikäyminen on omanlaistaan hommaa ja vaatii harjoitusta, että saa niistä irti olennaisen ja arvioitua erilaisten tutkimusten luotettavuutta. Taatusti matkalla sekoaa suunta moneen kertaan, mutta silti tämä on kiva harrastus.

Loputon tutkimusten koluaminen ei kuitenkaan vedä vertoja keskustelulle, jossa eri lähteitä arvioidaan ja vertaillaan. Siksi heitän tällälailla näin, rops, tämänhetkisen ymmärtämykseni vapaasti keskustelun armoille 😌

- Aino