Helsinki City Marathon, kestävämpänä kuin koskaan!

Siivoaminen ei varsinaisesti ole sitä minkä vuoksi hakeudun metsään, mutta huomaan tekeväni sitä reissuillani yhä useammin. Roskien näkeminen luonnossa on masentavaa. Viime elokuussa työmatkallani minua kohtasi epämieluisa yllätys, josta intouduin kirjoittamaan narisevan vuodatuksen. Löysin itseni noukkimasta roskia maratoonareiden roskattua maisemareittini.

Koska "syylliset" oli sillä kertaa superhelppo yhdistää jätettyyn jälkeen, päädyin avautumaan asiasta suoraan Helsinki City Marathonin järjestäjälle, Suomen Urheiluliittoon. Sieltä minulle vastattiin enemmän kuin asiallisesti. Olin vastauksesta pöllämystyneen onnellinen ja kirjoitin anteeksipyytelevän sepostuksen avautumiseni jatkoksi. Homma sai uuden mahdollisuuden ja samalla sain minä!

Sähköpostikirjeenvaihdon myötä Suomen Urheiluliiton juoksutapahtumien koordinaattori Lotta Hanski kysyi, että lähtisinks mää heidän matkalle mukaan, viemään Suomen suurimpia juoksutapahtumia kohti ekologisempaa suuntaa, kun mua näemmä nuo jutut kovasti kiinnostaa.

No minähän lähdin ja siitä sai alkunsa oma Kestävä juoksuni. Tänä juoksun nälkäisten, vihertävien tossujen vuonna 2017 sekä Helsinki City Run että Helsinki City Marathon on tarkoitus auditoida Ekokompassin standardien mukaisiksi ja hankkia tapahtumille sertifiointi. Pääsin kurkkimaan kuinka entistä parempia ja kestävämpiä juoksutapahtumia sorvataan!

Kestävä juoksu

Urheilutapahtumien ekologisuudessa luonnossa näkyvä roska on ongelma, mutta siivoaminen ei suinkaan ole ainoa tapahtumajärjeställe mahdollinen vihertoimenpide. Paljon muutakin tehdään, niin tapahtuman viestinnässä, yhteistyötahojen valinnassa sekä tapahtumassa myytävien ja esilläolevien tuotteiden vaatimusten kanssa. Tapahtumakansaa ja talkooväkeä voi valistaa ja sivistää. Aina on mahdollisuus tehdä asioita hieman ekologisemmasta vinkkelistä ja tämän vinkkelin tulisi olla mukana kaikessa toimessa ja toiminnassa tänä päivänä.

Ekokompassi sertifiointi on kattava ympäristöjärjestelmä, joka luotaa toiminnan ekologisia sudenkuoppia pohjautuen kansainvälisiin ympäristöjohtamisen standardeihin ja pohjoismaisiin ympäristöjärjestelmiin. Ekokompassi ohjelman myötä toimijataho, yritys tai tapahtuma sitoutuu kestävään kehitykseen.

On ollut huikeaa avartaa näkemystäni kestävyydestä ja ekologisuudesta tapahtumajärjestämisen saralla. Erityisen ylpeä olen niistä tavoitteista joissa Suomen Urheiluliiton juoksutapahtumat menevät vielä vaadittua pidemmälle, kuten pyrkivät lajittelemaan kaikki jätteensä vaikka ei tarvitsisikaan ihan niin tarkkaan <3

Olen kiitollinen päästessäni oppimaan ja kokemaan sitä miten toiminnan sisään rakennetaan ekologista ajattelua ja kuinka se tuo toimintaan myös uutta potkua.

Ekologisuus on sitä ettei tuhota, roskata tai jätetä negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, luontoon tai ihmisiin. Olemme sitä mitä syömme, juomme ja hengitämme. Osasien summaa, me kaikki.

Vihreät arvot ja urheilu sopivat hienosti yhteen tukien toinen toistaan paremman ja terveemmän ympäristön muodossa. Olemme osa ympäristöä, osa luontoa. Tarvitsemme samoja elementtejä kuin luonto ympärillämme; puhdasta vettä, raitista ilmaa ja auringon säteitä otsonikerroksen suodattamana. Mielemme voi hyvin puhtaassa, vehreässä luonnonympäristössä ja kehomme tarvitsee liikuttamista toimiakseen hyvin.

Toimintakulttuurin muutos haussa

Tiedämme miten meidän tulisi syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Samoin tiedämme monta muutakin asiaa, joita meidän tulisi tehdä, mutta jotka toistuvasti jäävät tekemättä niin kauan kunnes niistä tulee osa sisäistä automaatiota. Aivan kuten rakennamme hammaspesurutiineja ja pukeutumisrutiineja tulisi meissä olla sisäänrakennettuna myös ympäristöstä huoltapitäviä rutiineja.

Seuratessani eräänkin kerran lapseni jalkapalloturnausta huomasin, että sisäinen automaatio tai -rutiini puuttui. Roskiksen täytyttyä ensin yksi heitti roskan maahan, jonka jälkeen muut seurasivat perässä lopulta sotkien myyntikojun viereiset alueet. "No kun tuokin, niin minäkin" Homma olisi luultavasti ollut vältettävissä ihan vain sillä, että joku olisi muistuttanut, tyhmyyteen osallistumisen sijaan, oikeista toimintatavoista. Toiveena tietysti olisi, että kaavaa tarpeeksi pitkään toistettaessa jää huono toimintatapa vaihtoehtojen listalta lopullisesti pois.

Jo melko kattavaksi empiriaksi muodostuneesta ihmiskokeestani pääteltynä, homma ei toimi toisinpäin. Ei tahdo löytyä sitä "kun minäkin, niin tuokin" moodia.  Saan aivan yksin kerätä aamuisin ja iltapäivisin roskia lasteni koulumatkalta. Vaikka moni toimintaani vierestä töllistelee ja ihmettelee, ei kanssani siihen yhdy läheskään aina edes omat lapseni. Kaupunkiympäristössä vihreän osuus on sen verran kortilla, että sitä soisi suojeltavan kynsin hampain. Maassa pötköttelevän roskan noukkimiskynnys on korkea, kaikesta tiedostamisesta huolimatta.

Kollektiivisesti voisimme pistää pientä painetta asialle, mutta jotakuinkin laiskana tapauksena mielestäni helpointa olisi olla synnyttämättä jätettä ollenkaan. Seuraavaksi parhaana vaihtoehtona olisi tipauttaa roska, tienpientareen sijasta, sille varattuun astiaan, pussiin tai teleporttina toimivaan taskuun. Sieltähän roskat lähes maagisesti kulkeutuvat asiaankuuluvaan paikkaan ennen pesukonetta.

Henkilökohtaisesti olen edelleen ensimmäisen vaihtoehdon kannalla ja pääsisin vähimmällä, kun roskaa ei koskaan edes syntyisi.

ja ettei totuus unohtuisi

Juoksemaan en ole lupautunut sillä en tule Nike Pegasuksieni kanssa toimeen 7km pidemmillä hölkillä ja muutoinkin tekosyyt, idealismi sekä urputtaminen ovat enemmän heiniäni. Eivätkä tossut myyvästä nimestään huolimatta löydä sisäisiä siipiäni, mutta voin seurata juoksijoita Antilla. Ilkeissä päiväunissani vahdin haukkana ettei yksikään muovilipare päädy luontoon, kiusaten juoksijoita paheksuvilla ilmeilläni ja Anttia runksutellen ;P

Ympäristöasiat voivat olla kivoja, hauskoja, hyödyllisiä ja rentouttavia. Huolehtimalla ympäristöstämme voimme itsekin paremmin. Voimme purkaa stressiä luonnossa liikkuen, aiheuttamatta luonnolle stressiä. Aikuisina, tiedostavina esimerkkeinä, toimimme myös kasvukumppaneina luonnon ehdoilla, liittäen itsemme osaksi suurempaa kokonaisuutta.

"Meistä kukaan ei ole täällä yksin" on kenties maailman lohduttavin totuus. Sen tähden, mieti millaisen jäljen jätät.


- Aino

Helsinki City Run juostaan 13.5.2017 ja Helsinki City Marathon 12.8.2017

Kuinka juoksusi voisi olla entistä kestävämpi

Muutama äkäseen mietitty vinkki juoksun ystävälle:

• Kestävä ja pestävä juomapullo tai vaikka silikonikuksa lenkille mukaan. Kertakäyttöiset muovipullot ovat maailmanlaajuinen ympäristökatastrofi.

• Omat shampoot ja saippuat mukaan mieluiten paloina, ilman pakkauksia. Majapaikan pikkuputelit kannattaa jättää rauhaan eikä lisätä niiden kysyntää. Kosmetiikassa ekologiset vaihtoehdot kuormittavat ympäristöä vähemmän.

• Kangaslaastarit ja teipit sekä siteet maatuvat. Muoviset vaihtoehdot eivät maadu eivätkä ole haavan, hiertymän tai rakon paramisen kannalta hyviä vaihtoehtoja vaikka paketissa kuinka lukisi "hengittävä". Vihreämpänä vaihtoehtona esim Sorbact.

• Kasvipohjaisia lisäravinteita urheilevalle. Joitain löytyy myös bulkkina eli omaan astiaan ostettavana vaihtoehtona. Kasvipohjaisella ruokavaliolla on paljon hyviä terveysvaikutuksia ja pienempi kuorma ympäristölle. Tutustu vaikka Kasviproteiini.fi sivustolla aiheeseen.

• Urheiluvaatteet ja muut tarvittavat releet kannattaa pyrkiä käyttämään loppuun asti. Korjata sekä huoltaa hyvin. Opetella poistamaan hajut ekologisilla vaihtoehdoilla, esim. etikalla, soodalla tai Epsom- suolalla. Kikkoja ja konsteja on vaikka millä mitalla. Tarjolla on myös kierrätyskuidusta valmistettuja urehiluvaatteita. Ihan alkuun voi myös rehellisesti miettiä, että kuinka monet vermeet aidosti tarvitsee? Olisiko mahdollista hankkia kierrätettyjä vaihtoehtoja? Usein hankitaan varusteita, jotka osoittautuvat omaan käyttöön puutteellisiksi. Yhden kerran lenkillä kokeilussa käynyt paita, trikoot tai liivit eivät ole pilalla, ei muuta kuin kiertoon vain. Kierrätä loppuunkulunut tekstiili oikein HSY:n ohjeilla.

• Mainos- ja ilmaiskrääsästä kieltäytyminen. Oikeasti! Onhan ne hirmuisen houkuttelevia ja yleensä on kivaa, kun saa jotain ilmaiseksi. Kannattaa silti harkita tarkkaan ja useimmiten kieltäytyä. Mainospulloja, -pusseja, -paitoja, -pantoja, -kampoja, -kyniä, -avainnauhoja, -lippiksiä jne ilmankin tulee toimeen vallan mainiosti eivätkä ne ole esineinä välttämättä arvoisiasi.

• Selaa aiheesta, lue ja innostu. Osallistu keskusteluun ja toiminnan kehittämiseen, ota puheeksi, jaa linkkejä ja vinkkejä. Suomen Liikunta ja Urheilu on laatinut kattavan ohjeistuksen Urheiluseuran ympäristöopin perusteista. (SLU:n slogan, Kokonaisten ihmisten Suomi, myhäilytti mukavasti 😄)