tiistai 25. lokakuuta 2016

Uusi lähestymistapa sairauteen ja sen hoitoon


"Entä, jos kulutus ei olisikaan talouden kulmakivi? Entä, jos vähällä pärjäämistä ei pidettäisikään häviölle joutumisena?"



vesipaasto puhdistaa
 



Paastolla jatketaan. Paaston terveysvaikutuksista kuulin luultavasti ensimmäisen kerran Ylellä esitetyn ranskalaisdokumentin kautta joitain vuosia sitten. Voi olla jo viisikin vuotta aikaa. Kyseinen ohjelma ei ole enää YLE Areenassa katsottavissa, mutta netin ihmeellisestä maailmasta näemmä löytyy. Tämä herätteli mielenkiinnon ja niimpä aihe jäi pyörimään jonnekin mielen perukoille.





Olen sen jälkeen törmännyt jatkuvasti paastoaiheisiin tutkimuksiin ja ihmisten kokemuksiin. Ravinto-, terveys- ja treenijuttuja plärätessäni kalorit ja niiden rajoittaminen sekä makroravintoaineiden eli sokerin, rasvan ja proteiinin, kanssa puntarointi on melko tyypillistä. Tuntui kuitenkin, että sieltä ei löydy se perimmäinen viisaus terveyden ja hyvinvoinnin saralla. Jotain puuttuu. Mitäpä on odotettavissa, jos asiaa lähestyy visuaalisen kehokuvan kautta. Ulkonäön johtaessa etsintää jää homma liian pintapuoliseksi.

Terveyden kokonaisvaltaisuutta on mielestäni tuotu dokumentissa hyvin esille. Paastokokeiden alkujuuret ovat psykiatriassa ja se puoli kiinnostaa itseäni enemmän. Venäjä ja entinen Neuvostoliitto on uskomaton tiedepankki, jonka tutkimuksia on alihyödynnetty länsimaisessa tieteessä. Tiedemaailmakin on polarisoitunut, se tulisi akateemikkojen aina muistaa ja koluta myös muissa kielissä ja kulttuureissa tehtyä tutkimusta ennakkoluulottomammin.

Kaikilla kaikkialla ei tavoite ole olla laiha ja länsimaisella markkinointikoneiston tuottamalla mittarilla hyvän näköinen vaan terve ja hyvinvoiva niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Siksi dokumentti luultavasti porautui mieleen. Kantaaottavuus on plussaa.

Dokumentissa esitelty hiirikoe ja sen vaatimat eläinkuolemat oksettavat tai ainakin tutkijan asennoituminen eläimen kuolemaan. Pahoittelen sitä. Muutoin dokumentti on hyvin mielenkiintoinen ja oivaltava monelta osin.

Se mitä dokumentin lopussa sanotaan kulutuksesta on nannaa idalistihöperölle.. "Entä, jos kulutus ei olisikaan talouden kulmakivi? Entä, jos vähällä pärjäämistä ei pidettäisikään häviölle joutumisena?"

Mitäpä, jos vähemmän olisikin enemmän?



- Aino

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3