tiistai 25. heinäkuuta 2017

Kuulumisten vaihtoa Helsinki City Marathonin Lotta Hanskin kanssa




Ajoitimme itsemme Helsinki City Marathonin reitille samaan paikkaan, Suomen Juoksutapahtumien tapahtumapäällikkö Lotta Hanski sekä minä. Paikka tapaamiselle valittiin Lehtisaareen, sillä reitti Munkkinimestä Lehtisaareen on juoksun kauneinta ja monimuotoisinta luontomaisemaa meren äärellä ahomansikoineen ja villivadelmineen.

Tällä reitinpätkällä ohikulkijat reagoivat nopealla palautteella maahan heitetyistä roskista heti juoksujoukon mentyä. Helsinki City Marathon on mukana Ekokompassi ympäristöjärjestelmässä ja sen myötä muun muassa roska-asiaan on pureuduttu entistä vankemmalla tahdolla ja taidolla.



Kestäväjuoksu- homman parissa



Ensiaskeleet -aina ne hankalimmat



Kuten moni muukin ekoasioihin herännyt, niin myös Lotta miettii ajoittain "Mitä tällä kaikella tekemisellä on väliä, kun se tuntuu niin pieneltä". Verratessaan aikaansaannoksiaan muihin, ja vaikkapa Kokonaisen tekemisiin, "tuntuu tehtävää olevan vielä ylettömän paljon". Siihen en osannut oikein sanoa muuta kuin, että tähän omaan tilanteeseeni on päästy vuosien saatossa, työllä ja opiskelulla.

Keskustelu synnytti ahaa- elämyksen, joka on toistunut viime aikaisissa teksteissäni hyvinkin monella tavoin; painimme aivan samojen asioiden äärellä olimmepa yksittäisiä juoksijoita, kuluttajia, tapahtumanjärjestäjiä tai yrittäjiä. Joudumme kaikki aloittamaan jostain ja etenemään askel kerrallaan tutustuen juurta jaksaen oman toimintamme synnyttämiin ilmastovaikutuksiin, roskaan ja kehityskohteisiin.

Vastuullisuusasiat ovat meidän kaikkien opittavissa, mutta valitettavasti myös hyvin pitkälti oman mielenkiinnon varassa. Tämä asettaa meidät kaikki alussa hyvin nöyrään ja melkein musertavaan tilanteeseen, jossa ensin tajutaan kaikki se mikä on pielessä ja sitten kaiken pielessä olevan valtavuus ja vasta lopulta sinnikkyyden kautta käärimme hihamme ja lähdemme työstämään epäkohtia yksi kerrallaan.


Kestäväjuoksu




Ekokompassi etenee hienosti, mitä sen jälkeen?



"Oppia on juoksun parissa kuitenkin tullut ja Ekokompassi sertifiointi meni läpi, silti parantamisen varaa on", Lotta toteaa. Ehkä vähän turhan vaatimattomasti nyt suhtaudutaan siihen mitä on saatu aikaan, sillä heti perään Lotta kertoo, että "tietotaitoa on lähdetty jakamaan myös muille urheilutapahtumille" ja sen Lotta näkeekin yhtenä tärkeimmistä tekijöistä näissä ekohommissa. 

"Esimerkiksi Kalevan kisat on mukana Ekokompassissa tapahtumakandidaattina ja muille urheilutapahtumille jaetaan Helsingin juoksutapahtumien kokemuksia. Tietysti toiveena on, että jatkossa tapahtumat hyötyvät toinen toistensa kokemuksista ja tekemisistä. Halua tekemiseen on valtavasti, mutta se on vaikeaa" summaa Lotta. Tietoa joutuu hankkimaan paljon, vihertyminen vaatii opiskelua. Kynnystä pitää madaltaa ja keskittyä alussa pieniin toteutettaviin tavoitteisiin, josta sitten lähteä askel askeleelta kohti kestävää juoksua. 

"Tapahtumien on haettava luvat ja noudatettava lakia normaalisti ihan nykyäänkin. Kuitenkin uskon ettei ainakaan isompia kumppaneita jatkossa saa ilman ympäristöohjelmaa ja sitoutumista vastuullisten tapahtumien järjestämiseen. Yrityksen sekä tapahtumien arvojen tulee mätsätä toisiinsa" kertoo Lotta tulevaisuuden kuvista.

Vihreä on suunta johon järjestöpuolen resurssiniukkuus myös ohjaa, usein nimittäin ekologinen vaihtoehto on myös se edullisin. "Kaikenlaista epäolennaista tai turhaa ei voi syytää tapahtumissa, sillä kaikki maksaa. Useimmat juoksutapahtumat ovat järjestöjen organisoimaa toimintaa, josta hyöty menee lajille ja urheiluseuroille" toteaa Lotta.

Työresurssit ovat myös niukalla, koska kyseessä on paljolti vapaaehtoistoiminta. Virheämmän linjan ottaminen antaa vapaaehtoisille uusia näkökulmia ja motivaatiota hommaansa, mutta myös uutta osaamista, joka on käytettävissä myöhemminkin harrastuksissa, kotona ja töissä. Tieto lisääntyy monella tasolla. Itsekkäästi tietysti toivon, että vastuullisuusasioiden taitaminen on "uusi musta", jolla aukenee kaikenlaisia mielekkäitä yhteistyökuvioita itsekullekin.

Lopulta tämä kaikki kuitenkin johtaa tilanteeseen, joka on win-win-win-win aivan kaikille tahoille; niin luonnolle, järjestäjälle, juoksijalle, alueen asukkaille, vapaaehtoiselle, kaupungille, imagolle, ituhipille, yhteistyökumppaneille, markkinoinnille kuin viestinnällekin, tuumaamme yhdessä Lotan kanssa.



kaunista merenrantaluontoa

 

 

Käytännön tasolla vastuullisuus on yksinkertaisia huomioita



"Konkreettisia oppeja on jäänyt käteen paljon", kertoo Hanski "ja usein ne kiteytyvät todella pieniin juttuihin, joita ei tule ajatelleeksi ennen kuin on itse tilanteessa".

"Helsinki City Runilla esimerkiksi opittiin, että roskisten sijoittelulla on todellakin väliä. Juomapisteestä 20 metrin päähän sijoitetut keräysastiat ovat aivan liian lähellä, koska juoksija kuljettaa mukiaan noin 120 metriä ja biojätteen kierrätys puolestaan on vietävä biojätteen luokse eli käytännössä sijoitettava tarjottavien banaanien viereen" luettelee Lotta.



Helsinki City Marathonin reitin varrellaLehtisaaressa


Paljolti toiminta kehittyy ihan sillä, kun havahdutaan ymmärtämään mitä tämä kaikki vastuullisuus ja kierrätys ja muu konkreettisesti tarkoittaa. "Tässäkin tilanteessa ohjeistus oli tehty ennakkoon ja oikein, mutta toteutuksen valvonta on myös järjestettävä ja vastuutettava selkeämmin, sillä vapaaehtoisporukka ei välttämättä ole asiaan vihkiytynyt" Lotta ruotii tilannetta. "Tilanteiden muuttuessa on osattava reagoida nopeastikin ja mietittävä kaiken loppusijoitusta, kuten Helsinki City Runin maalialueelle saatujen lasisten kuoharipullojen kanssa opittiin. On mahtavaa saada yhteistyökumppaneita, jotka tarjoavat juoksijoille suorituksen päätteeksi palkinnon, mutta kokonaisuudessa on otettava huomioon myös lasisen lahjapullon kohtalo" jatkaa Lotta.

Pakka menee uusiksi hyvinkin pienistä seikoista ja valmiutta reagointiin on oltava. Ekoajattelun täytyy olla sisällä kaikissa kohdissa ja osallistujissa kautta linjan, että toimintaa saadaan kehitettyä jatkuvasti. "Ideoita ja mahdollisuuksia on edelleen paljon ja saatu kokemus pistää vain työskentelemään entistä enemmän vihreämpien tavoitteiden eteen" kertoo Lotta. Parannettavat kohdat pakottavat ajattelemaan ja toimimaan ja näin toiminta kehityy vaihe vaiheelta. 

Isoimpia toiveita ja tulevaisuuden näkymiä ovat yhteistyökumppaneihin liittyvät toiveet ja uudet mahdollisuudet, joita vihreiden arvojen mukaanottaminen on avannut. "Joillakin yhteistyökumppaneilla on hyvinkin tarkkoja vaatimuksia vastuullisuusasioissa ja siksi tämä voi hyvinkin avata mahdollisuuksia uudenlaisille yhteistyöprojekteille ja -tahoille, joilla on samanlainen arvopohja" pohtii Lotta.



- Aino


Kuinka juoksusi voisi olla askelen verran kestävämpi? -Lue vinkit.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3