Oikomishoidossa aikuisena

Tervepä terve, ajattelin tulevan hammaslääkärikäynnin kunniaksi kertoa meneillään olevasta projektistani. Olen nimittäin ollut kohta vuoden verran oikomishoidoissa.

Ensimmäisen kerran hampaistoa oiottiin lapsena, mutta lopputulos ei ollut aivan mieluinen. Parikymppisenä hampaat alkoivat etsiytyä 1 X 2 asentoon ja vuosi sitten tosiaan kuulin, että minulla on paha purentalukko, kulumaa leukanivelessä ja mitä lie muuta.

Esteettisesti rivistö oli ihan mukiinmenevä kuten kuvista huomaa :)

Juu ei, rivistön pitäminen puhtaana oli haastavaa ja ikää kun tulee lisää niin jotain oli tehtävä.

Oikojani eli ortodonttini kanssa meillä synkkasi heti. Kemioiden kohtaaminen on oikein mukava juttu sillä oikomishoito noin niin kuin kokonaisuudessaan on pitkä ja käyntejä on vähintäänkin kerta kuukaudessa.

Oman hoitoni kestoksi arvioitiin varovaisesti kolme vuotta. Noiden rautojen kanssa siitä menee noin 1,5 vuotta ja sitten on 1,5 vuotta jonkinlaisten irrallisten kaarien ym hässäköiden kanssa. Siitäpä ehkä myöhemmin, kun on jotain kokemusta asiasta. Mitä sitten on tehty ja saatu aikaan?

Alkuun hoito suunniteltiin ja hampaistoa kuvattiin röntgenissä pariin otteeseen. Muotit hampaistostani otettiin ja lähdettiin liikkeelle tekemällä takahampaiden väleihin tilaa. Myöhemmin tila täytettiin hampaan ympärille tulevalla "sormuksella" josta lähtee sisäkaari.

Minulta poistettiin hammas alarivistöstä antamaan tilaa kaikille muille. Uhrattavaksi valikoitui neljästä alaetuhampaasta se yksilö, joka poikkesi eniten rivistä. Hampaan juurikin oli ikävästi paljastunut ilmeisesti yöllisen narskuttelun sekä tilanahtauden vuoksi. 

Tästä se lähti

Yläetuhampaassa oli samaa ongelmaa ja sitä piti käydä arvioituttamassa ienspesialistilla joka totesi, että oikominen luultavasti saa ikenen kasvamaan etuhampaan juuren päälle uudestaan ja homma hoituu sillä iensiirteen sijaan. Ei mitään pikkujuttuja minusta. Hyvä, että lähdettiin oikomaan. Myöhemmin näistä olisi voinut tulla ikäviä ongelmia.

Hampaanpoisto ei ollut mikään iso juttu. Kamalalta näytti ja jonkin aikaa olo oli hieman epävarma, että jos se aukko rivistössä paistaa kaikkialle. 

No eihän se mihinkään näy eikä ihmiset sellaiseen oikeasti kiinnitä huomiota. Nämä jutut tuntuu aina itsestä paljon isommilta kuin mitä ne ovat. Tässä matkan varrella ei kaikki ole edes huomanneet, että minulla ylipäänsä on raudat.

Ylärivistö sai "korut"

Ylähampaisiin raudat laitettiin viime joulun tienoilla eli alhaalla oli kunnon kojeet olleet jo puolisen vuotta tekemässä taikojaan, kun käytiin ylähampaiden kimmppuun. Nyt rautaa on siis ylhäällä edessä ja alhaalla edessä ja takana. Kumia menee raudan lisäksi voimaketjuina sekä vetoina ristiin rastiin.

En ole piilotellut tai yrittänyt optimoida huomaamattomuutta valitsemalla mahdollisimman neutraaleja värejä tai materiaaleja. Otin metalliset palikat eli braketit, kumilenkkejä on ollut pinkkiä, sinistä, oranssia ja  vaikka mitä.

Lapsilta olen kysellyt, että mitä seuraavaksi laitetaan :) Jouluksi laitettiin punaista ja vihreää ja halloweeninä oli pimeässä hohtavaa.

Kun kerta on vaihtoehtoja niin pistetään ranttaliksi sitten!

Huomattavasti oikoisempi olo

- Aino