tiistai 3. toukokuuta 2016

"Mä synnyin siellä missä tytöt ei soita kitaraa..."




Viikonloppu täynnä kotiseuturakkautta ja hirtehishuumoria. Sukuhäät. Reissaamista vähän lasten ja suurimmalta osin meidän aikuisten kesken. Ei oikein tiedä miten tässä palautua taas omaan arkeen. Vesala saa viitoittaa matkaa vaikkei Kuusamosta lyriikoissaan kerrokaan.

"Mulle on luvattu kultaa, jos maasta sen kaivan..." Kävin kääntäytymässä Pro Kuusamon vuosikokouksessa. Siitä voisin rustailla ajan kanssa hieman. Kultakaivokset ja luontoelinkeinot puhuttavat kovasti alueen asukkaita ja matkailijoita. Käytiin aamulenkillä miehen kanssa ennen kokousta, ei iltalenkillä niinkään, vaikka kyllä ne askeleet johti myöhemmin kapakkaan ilman koiriakin...


 


Syötiin grilliruokaa, puuroa ja syötiin muutenkin paljon. Saatiin kotiin vietäväksikin kaikenlaista hyvää.

Ei se poronkäristys maistu muualla samalta.  Tämä oli muuten viimeinen poronkäristys jonka söin. Tammikuussa 2017 koko blogi muuttui vegaaniseksi. Puurosta tulossa edelleen kuvia koska minusta se on niin hauska vitsi. "Blogimaailma" on usein yksi vitsi ja kaurapuurokuvat on ihan parhainta :)

Tuli tanssittua pöydällä ja riekuttua kuin apina. Semmoset 1500 kilometriä ajoa. Mielettömiä keskusteluita miehen kanssa. Mahottoman kaunis morsian ja suluhanen komia.


Hääpuheissa kiitos sille, että pari on löytänyt toisensa riittävän kaukaisista sukulinjoista. Jotain mikä ei ihan heti aukea jollei ole perillä Kuusamo- Salla alueen perinnöllisten sairauksien esiintyvyydestä.

Serkun peräkonttibooli osoittautui petolliseksi eli onnistuneeksi, ei kait sillä muuta virkaa ollutkaan.

Zonessa ruukataan tanssahtaa pöydällä.

Ilma oli kuin morsian! 18 astetta, viime kesänäkään ollut vissiin näin lämmintä viikonloppua.

Ihmistyössä tapaa monenlaisia perheitä ja ihmiskohtaloita. Ei kaikki suvut ole tämmöisiä. Meidän suku on kaksikielinen; suomi ja suomalainen viittomakieli, löytyy vähän kaikenlaista tallaajaa ja oman alansa ammattilaista. En minä tiiä mitäkö siitä sekametelisopasta sanoisin kuin, että olen helkutin ylpeä. 




Meillä itää jokin ihan ainutlaatuinen musta huumori, jota myös paskaksi kutsutaan, vaan se on meidän. Eipä muilta ole vaadittu mitään, kaikki on tervetulleeksi toivotettu ja lämmöllä vastaan otettu. Jos lähdetään saunan taakse käymään niin sieltäkin löytyy jätkien boolia, harvemmin sen kummempaa. Tädin käsilaukusta löytyi perintökalleus, jonka sain tarinan kera.



Vielä olisi voinut jäädä hengittelemään raitista ilmaa ja käydä vaikka rinteessäkin. Haikeus <3



- Aino


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3