torstai 26. toukokuuta 2016

Stressistä ja stressihormoni kortisolista

Kärsin vuosia uniongelmista ja sitä kautta jaksamisen ongelmista, keskittymiskyvyn puutteesta, stressistä ja painon nousustakin ajoittain. Mikä hiipi elämään ensiksi ja missä vaiheessa on hieman sekavaa, mutta nukkumisongelmat pakottivat tekemään asioille jotain.

Selkeä hälytysmerkki, että kaikki ei ole hyvin.

Tieto siitä, että jotain tulisi tehdä ennen kuin kroppa antaa totaaliseseti periksi aiheutti vain lisää päänvaivaa ja huolta. Stressiä oli aivan liikaa. Sitä kasaantui raskauksien, opiskelun, työn ja perheen yhteensovittamisesta. Arjen kiireistä ja vaatimuksista, kurjalla tolalla olevista ihmissuhteista.

Stressi ajoi lopulta kropan loppuun. Vajaan vuoden sisällä sairastin keuhkokuumeen ja sepsiksen. Niistä toipuminen vei kauan!

Syypään huonolle puolustuskyvylleni ja jaksamisen ongelmilleni tiesin kyllä tarkkaan; en osannut pitää itse itsestäni huolta.

Miten oppia yhtäkkiä pitämään kunnolla huolta itsestään, kun on aina pitänyt enemmän huolta kaikista muista ja kaikesta muusta?

Olisi kaiken kiireen keskellä pitänyt osata pysähtyä tekemään asioita joista nauttii ja jotka antavat lisää voimia, mutta suurinta osa asioista, joita tein myös rakastin intohimoisesti ja sain niistä voimaa. Meni kauan ymmärtää, että mikä jaksamistani söi niin pahoin.

Minulle oli, ja on edelleen tärkeää, olla hyvä äiti, haluan satsata parisuhteeseeni ja perheeseeni, kotiini, ekologisuuteen ja lähimmäisiini sekä olla työssäni hyvä ja vaikka mitä muuta.

Tutustuminen stressihormoni kortisoliin, sen vaikutuksiin ja tärkeyteen elimistömme tasapainon säilyttämisessä toi hitusen järkeä touhuuni. Pääsin oivallusten äärelle. Ymmärsin, että voin antaa myös toisen pitää itsestäni huolta, kun en itse sitä älyä ja kun ajoin itseni tilanteeseen, jossa jaksaminen asioiden tilaan kertakaikkiaan loppui.

Ihmissuhteiden tervehtyminen antoi voimaa ja uutta suuntaa aloittaa tutustuminen oman jaksamisen rajoihin ja niistä kiinni pitämiseen.

Tällä oppimisen tiellä ollaan edelleen ja näistä syistä kirjoitan terveydestä kokonaisvaltaisella eli holistisella otteella.

Kortisoli on tarpeellinen hormoni elimistömme tasapainotilan ylläpitäjänä, mutta liikatuotanto, kertyminen elimistöön sekä pitkään jatkuneet korkeat kortisolitasot aiheuttavat ongelmia. Korkeat kortisolitasot kiipivät huippuunsa stressaantuessamme ja aiheuttavat eri mekanismien kautta, sekä suoraan, että välillisesti
  • oppimisen ja muistin ongelmia
  • ongelmia keskittymiskyvyssä
  • uniongelmia
  • itsekurin herpaantumista tai totaalisen kyvyttömyyden hetkittäiseen itsekuriin
  • alttiutta impulsseille sekä mielen ja mielialan heilahteluita
  • puolustuskyvyn heikkenemisen
  • kuukautiskierrossa ja ovulaatiossa ongelmia
  • negatiivisia vaikutuksia raskauteen ja synnytykseen sekä sikiön kehittyvälle hermostolle
  • luuston tiheyden laskua
  • nesteen kerääntymistä elimistöön ja painon nousua
  • verenpaineen nousua
  • kolesteroliarvojen huonontumista
  • sydänterveyden heikkenemistä

Keinoja joilla kortisolitasoja ja stressiä saa laskettua:

  • Kunnon yöunet. Unen määrään ja laatuun on hyvä kiinnittää huomiota ja jättää unesta tinkiminen. Tästä ei voi liikaa muistutella.
  • Terveellinen ruoka ravitsee. Epäterveellinen aiheuttaa keholle vain enemmän työtä ja stressiä. Uudistumiseen tarvittavat rakennusaineet saadaan puhtaasta ja ravintorikkaasta ruuasta.
  • Musiikki. Itselleni ihan supertärkeä ja tehokas keino rentoutua sekä purkaa tunnelatauksia.
  • Hyvät ihmissuhteet ja ihmisten parissa oleilu, yhdessä tekeminen, asioiden jakaminen.
  • Nauru vähentää kortisolin tuotantoa ja vapauttaa endorfiinejä eli hyvänmielen hormoneja.
  • Liikunta auttaa suoraan, mutta myös välillisesti antaessaan paremmat yöunet ja kiihdyttäessään aineenvaihduntaa jolloin keho puhdistuu nopeammin haitallisista aineista.
  • Hiljentyminen, mietiskely, syvähengitys tai vain hengitykseen keskittyminen, meditaatio, mindfulness, mikä vain saakin rauhoittumaan. Joillekin se on jooga ja toisille vaellus metsässä tai istahtaminen veden äärelle. Itse koen elävän tulen toimivan todella hienosti. Oli se sitten kynttilän liekki tai kiukaan pesässä humisten palava tuli.

Jungle - Jungle levyltä Lucky I Got What I Want biisissä tulen soundeja taustalla

- Aino

3 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Itselleni sekä metsä että veden äärellä viipyminen ovat tärkeitä rauhoittumiskeinoja, mutta elävä tuli tosiaan on ÄLYTTÖMÄN ihanaa ja tärkeää.

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos <3 ja kiitos kommentista.

    Rentoutumiskeinoja ja latautumiskikkoja on hyvä jakaa ja opettaa niitä myös lapsille.

    On tehty tutkimuksia joiden mukaan puolen tunnin luonnossa oleilu tekee saman kuin ADHD- lääke.

    VastaaPoista
  3. Laitetaas vielä linkkikin ettei joku luule, että vedän näitä juttuja ihan hatusta ;P

    http://www.attitudematters.org/documents/Coping%20with%20ADD%20-%20Green%20Play%20Settings.pdf

    VastaaPoista

Kommentointi sallittua, toivottua jopa! <3